Oppimisanalytiikka ja Moodle

Yleinen

Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan opiskelijoiden ja näiden oppimisympäristön datan mittaamista, keräämistä ja tarkastelua tarkoituksena paremmin ymmärtää ja optimoida opiskelua ja ympäristöä missä tämä tapahtuu. (Learning Analytics & Knowledge, 2011) Jotta voidaan alkaa suorittamaan analytiikan mukaista työtä pitää meillä olla olemassa opiskelijoita ympäristössä mikä tuottaa jatkuvaa tietoa tapahtumista tämän ympärillä.

Moodlen osilta analytiikka onnistuu helpoiten ns. alemman tason analytiikkatyökalujen avulla. Moodle on yhteisövetoinen oppimisalusta, johon kehittäjät eri puolilta maailmaa luovat päivityksiä, lisäosia ja ominaisuuksia vapaasti käytettäväksi. Useat oppilaitokset käyttävät ja kehittävät Moodleen opetustarkoituksiin soveltuvia lisäosia ja analytiikan osilta on myös näin. Moodlessa on olemassa kehittyneempi ennustusmalleihin perustuva analytiikkatyökalu, jolla voidaan tavoitteen ja indikaattorien mukaisesti analysoida alustassa olevaa dataa. Tämä työkalu ei kuitenkaan ole opettajien saatavilla vaan kuuluu pääkäyttäjän työkalupakkiin. Opettajille on kuitenkin olemassa lohkoihin perustuvia analytiikkatyökaluja, näistä tärkeimpänä analytiikkakaaviot.

Analytiikkakaaviot –lohko on kurssikohtainen lohkolisäosa, joka kerää opintojaksolla olevan datan ja visualisoi tämän. Kaikki tämä data on ennalta opintojaksolle kertyvään lokiin kuuluvaa tietoa, jota on kuitenkin varsin vaikea kalastella tarkasti. Analytiikkakaaviot –lohko tuottaa tästä datasta hyödyllisiä kaavioita kurssiaktiivisuudesta, materiaalien käytöstä sekä arvosanakehityksestä. Lohko tarjoaa myös mahdollisuuden muistuttaa vähemmän aktiivisia opiskelijoita olemaan aktiivisempia (tekee huomioita kaavioissa perustuen läsnäolon puutteeseen aktiviteettien ja näiden palautusten ympärillä). (Moodle 2018)

Muita hyviä käytännön analytiikkatyökaluja Moodlessa on mm. Heatmap –lohko ja ihan se perinteinen kurssiloki. Heatmap –lohko kerää tietoja kävijämääristä ja kävijöistä aktiviteetti- ja kurssikohtaisesti. Loki, vaikkakin varsin vaikealukuinen tiedonlähde, on oikein käytettynä hyvä tarkkojen tapahtumien hakemisessa ja varmentamisessa (esim. tentin aikaiset tapahtumat opiskelijalta).

Kaiken kaikkiaan opettajien työtä avustavia työkaluja Moodlesta löytyy paljon ja osa näistä toimii jopa analytiikan työkaluina. Suosittelisin jokaisen opettajan ottamaan Moodlessa käyttöön analytiikkakaaviot –lohkon, sillä tämän hyöty on kiistaton opintojakson aikana sekä uutta opintojaksoa luodessa vanhaan dataan peilaten.

Olisipa kevät jo!

-Matias

 

Lähteet:

Moodle. 2018. Blocks: Analytics graphs. Viitattu 05.03.2019: https://moodle.org/plugins/block_analytics_graphs

LAK’2011. 2011. 1st International Conference on LA and Knowledge 2011. Viitattu 05.03.2019: https://tekri.athabascau.ca/analytics/

Analytiikasta

Yleinen

Keväällä ammattikorkeakoulujen yhteinen APOA-hanke on tosiaan saanut tuulta purjeisiin ja analytiikka on noussut avainsanaksi. Hankkeen tarkoituksena on ollut selvittää, miten oppimista voidaan tehostaa hyödyntämällä jo olemassa olevaa tietoa. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisten dataa keräävien järjestelmäintegraatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa opetusalustoissa, meillä järjestelmistä Loki, Moodle ja EXAM pyörivät tämän keskiössä.

Moodlen osalta olemme jo käyttöönottaneet useita alemman tason analytiikkatyökaluja, osaa olemme käyttäneet jo joissain määrin lähes vuosikymmenen ajan. Näistä käytetyin ja suosituin lisäosa on ollut vanha suoritusmittari, uudella nimellään edistymisen seuranta, jolla voidaan opintojaksokohtaisesti paremmin visualisoida opiskelijoiden etenemistä. Moodlessa itsessään on mukana sisäänrakennettuja analytiikkamalleja, joita käyttöönotetaan myös kevään aikana. Arvioimme sitten mallien ennusteiden perusteella näiden hyödyllisyyttä ja jatkotoimenpiteitä, onko työkalujen avulla millaisia tuloksia.

Analytiikan avulla voimme paremmin yksilöidä opetusta. Kysymyksenä on kuitenkin kuten aina aika ja raha, ja kuinka paljon näiden integraatioiden ja työkalujen käyttöönotto kuormittaa työtaakkaa ammattikorkeakoulussa. Haetaan sitä mahdollisimman matalaa kynnystä käyttöönotolle, jotta yhä useampi opettaja mielellään ottaa kyseiset työkalut käyttöön opetuksessa. Analytiikkatyökalut itsessään poistavat seurannan tarvetta ja tuovat esille enemmän huomiota tarvitsevia opiskelijoita.

Parhain esimerkki analytiikan käytännöllisyydestä tulee esiin opinnoista jättäytyneiden opiskelijoiden havaitseminen. Ideana on aktiivisuuden ja suoritusten perusteella kiinnittää huomiota opiskelijoihin, joilla on vaikeuksia opintojen kanssa. Kannustetaan jatkamaan ja ohjataan takaisin opintojen pariin. Voidaan siis asettaa automaattinen muistutus opettajatutorille opiskelijasta, jolla on ollut ongelmia opinnoissa viime aikoina. Analytiikalla voidaan myös kriittisesti seurata vaikeustasoja, tulosten jakautumista aktiviteettien ja kurssien välillä sekä näiden yhteyttä opiskelijan suorituksiin nähden. Jos opiskelija suoriutuu hyvin opinnoistaan yleisesti ja saakin opintojaksosta satunnaisesti rimaa hipoen ykkösen, onko vika opintojaksossa? Opetuksessa? Opiskelijassa? Analytiikalla saadaan enemmän avainarvoja selville; miten muut ovat suoriutuneet opintojaksolta, mitä opiskelija on opintojaksolla tehnyt ym. Ja näin voidaan kehittää eteenpäin opintojaksoja ja opetusta.

Kuviot kehittyvät tulevina viikkoina eteenpäin ja hanketta ajetaan eteenpäin. Tässäkin asiassa olemme opiskelijoiden asialla ja haluamme kehittää tulevaisuutta varten suositukset analytiikasta korkeakouluympäristöihin, joilla tehdään oppimisesta henkilökohtaisempaa ja toimivampaa.

Näihin sanoihin hyvää kevättä!

-Matias

APOAssa alkuun

Yleinen

APOA-hanke on startannut vauhdilla vuoden 2019 alusta. Hankkeen yhteistyöosuus muiden ammattikorkeakoulujen kanssa aloitettiin elokuussa 2018. Syksyn aikana pidettiin muutama hankkeen yhteisä tapaamisia, joissa suunniteltiin mm. hankkeen tiedotusta, tutkimuslupia sekä käytännön järjestelyjä.  Myös tilannekartoitukset aloitettiin opettajien, järjestelmien ylläpitäjien  haastatteluilla. Tätä työtä tullaan jatkamaan vielä kevään aikana haastattelemalla muutamaa opettajatutoria ja muutamaa opettajaa, ehkä jopa järjestämällä opettajille työpajoja, joissa asioista puhutaan.

Hankkeen varsinainen työskentely alkoi vuoden 2019 alusta, kun hankkeen organisointi oli saatu tilanteeseen, jossa työskentely on mahdollista.  Hankkeeseen on kiinnitetty opettaja jokaiselta osaamisalueelta ja helmikuun alusta hankkeeseen on palkattu myös projektityöntekijä kolmeksi kuukaudeksi.   Hankkeessa mukana olevat opettajat ovat: Anu, Elo (HYVO), Pekka Huhtala (TECH), Minna Iitti (LOME) ja Heini Korvenkangas (PATA). Projektityöntekijänä toimii Matias Nevaranta. Projektin etenemisestä tiedotetaan täällä blogissa koko hankkeen ajan, eli seuraathan  kirjoittelua.

Katja

APOAsta apua oppimiseen

Yleinen

OKM myönsi keväällä 2018 kymmenelle ammattikorkeakoululle 2,3 milj. € avustuksen oppimisanalytiikan käytännön tason kehittämiseen. Hankkeelle annettiin nimi APOA – apua parempaan oppimiseen ammattikorkeakouluissa. Hanke on kolmivuotinen.

Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan yleisesti käytetyn määritelmän mukaan oppijasta kertyvien tietojen keräämistä, mittaamista, analysointia ja raportointia siten, että tarkoituksena on ymmärtää ja optimoida oppimista ja oppimisympäristöjä. Oppimisanalytiikan tavoitteena on siis parantaa oppimisen edellytyksiä ja päästä kiinni oppimisen mahdollisiin ongelmiin. Teknisesti tämä kuulostaa helpolta, mutta käytännössä se edelleenkin edellyttää eri paikkoihin kertyvän tiedon keräämistä ja yhdistelemistä siten, että saadaan aikaan visuaalisesti helposti käsitettävä kuva siitä, miten jollakin opintokokonaisuudella oppiminen edistyy.

APOA-hankkeen puitteissa on tarkoitus selvittää sekä opiskelijan että opettajan puolelta mitä tietoa he tarvitsevat oppimisen seuraamiseen ja tukemiseen ja miten tämä voidaan toteuttaa jo olemassa olevissa tai uusissa järjestelmissä visuaalisesti helppolukuisessa muodossa. Pilotointien kautta päästään tutkimaan oppimisprosesseja, joissa mahdollisia työkaluja testataan sekä kehitetään opetuksen pedagogiikkaa oppimisanalytiikkaa paremmin mahdollistavaksi.  Lopuksi luodaan vielä suositukset oppimisanalytiikan hyödyntämiselle AMK-sektorilla ja pyritään levittämään hyviä käytänteitä kaikkiin AMKeihin.

SAMKissa APOA-hanke on jo käynnistynyt ja ensimmäiset opettajat on kiinnitetty projektiin. APOA-hankkeeseen otetaan opettaja jokaiselta osaamisalueelta. Lisäksi hankkeessa on mukana toimijoita Opetus- ja laatupalveluista sekä ICT-palveluista.  Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään opettajien tiedontarpeita opiskelijoiden opintojaksolla edistymisestä ja siitä, missä muodossa tämä tieto olisi helpoimmin käytettävissä. Samaan aikaan pyritään kehittämään Moodlea oppimisanalytiikan osalta eteenpäin. Moodlessa on jo nyt olemassa muutamia lisäosia, jotka mahdollista oppimisen ja suoritusten seurantaa varsin matalalla kynnyksellä. Näitä työvälineitä testataan ja hankitaan tarpeiden mukaan kokeiluun lisää.

Syksyn aikana hanke tulee kutsumaan osaamisalueiden asiasta kiinnostuneita opettajia tapaamisiin, joissa keskustellaan oppimisanalytiikan tiedontarpeista. Seuraa siis viestintäämme!