Keväällä ammattikorkeakoulujen yhteinen APOA-hanke on tosiaan saanut tuulta purjeisiin ja analytiikka on noussut avainsanaksi. Hankkeen tarkoituksena on ollut selvittää, miten oppimista voidaan tehostaa hyödyntämällä jo olemassa olevaa tietoa. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisten dataa keräävien järjestelmäintegraatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa opetusalustoissa, meillä järjestelmistä Loki, Moodle ja EXAM pyörivät tämän keskiössä.

Moodlen osalta olemme jo käyttöönottaneet useita alemman tason analytiikkatyökaluja, osaa olemme käyttäneet jo joissain määrin lähes vuosikymmenen ajan. Näistä käytetyin ja suosituin lisäosa on ollut vanha suoritusmittari, uudella nimellään edistymisen seuranta, jolla voidaan opintojaksokohtaisesti paremmin visualisoida opiskelijoiden etenemistä. Moodlessa itsessään on mukana sisäänrakennettuja analytiikkamalleja, joita käyttöönotetaan myös kevään aikana. Arvioimme sitten mallien ennusteiden perusteella näiden hyödyllisyyttä ja jatkotoimenpiteitä, onko työkalujen avulla millaisia tuloksia.

Analytiikan avulla voimme paremmin yksilöidä opetusta. Kysymyksenä on kuitenkin kuten aina aika ja raha, ja kuinka paljon näiden integraatioiden ja työkalujen käyttöönotto kuormittaa työtaakkaa ammattikorkeakoulussa. Haetaan sitä mahdollisimman matalaa kynnystä käyttöönotolle, jotta yhä useampi opettaja mielellään ottaa kyseiset työkalut käyttöön opetuksessa. Analytiikkatyökalut itsessään poistavat seurannan tarvetta ja tuovat esille enemmän huomiota tarvitsevia opiskelijoita.

Parhain esimerkki analytiikan käytännöllisyydestä tulee esiin opinnoista jättäytyneiden opiskelijoiden havaitseminen. Ideana on aktiivisuuden ja suoritusten perusteella kiinnittää huomiota opiskelijoihin, joilla on vaikeuksia opintojen kanssa. Kannustetaan jatkamaan ja ohjataan takaisin opintojen pariin. Voidaan siis asettaa automaattinen muistutus opettajatutorille opiskelijasta, jolla on ollut ongelmia opinnoissa viime aikoina. Analytiikalla voidaan myös kriittisesti seurata vaikeustasoja, tulosten jakautumista aktiviteettien ja kurssien välillä sekä näiden yhteyttä opiskelijan suorituksiin nähden. Jos opiskelija suoriutuu hyvin opinnoistaan yleisesti ja saakin opintojaksosta satunnaisesti rimaa hipoen ykkösen, onko vika opintojaksossa? Opetuksessa? Opiskelijassa? Analytiikalla saadaan enemmän avainarvoja selville; miten muut ovat suoriutuneet opintojaksolta, mitä opiskelija on opintojaksolla tehnyt ym. Ja näin voidaan kehittää eteenpäin opintojaksoja ja opetusta.

Kuviot kehittyvät tulevina viikkoina eteenpäin ja hanketta ajetaan eteenpäin. Tässäkin asiassa olemme opiskelijoiden asialla ja haluamme kehittää tulevaisuutta varten suositukset analytiikasta korkeakouluympäristöihin, joilla tehdään oppimisesta henkilökohtaisempaa ja toimivampaa.

Näihin sanoihin hyvää kevättä!

-Matias