Katja Lempinen

9 artikkelia

Tethics2020 – etiikkaa, tekniikkaa ja vähän oppimisanalytiikkaakin   

 

Tethics 2020 (Conference on Technology Ethics) konferenssi pidettiin aiemmasta poiketen verkkokonferenssina. Vuosittainen konferenssi on jo neljäs perättäinen, jonka Turun yliopisto järjestää tärkeän, uuden aiheen ympärille. Konferenssi on avoin eri tekniikan ja etiikan aloilta tuleville henkilöille ja tälläkin kertaa mukana oli tutkijoita niin talouden, terveyden, tekoälyn kuin tietotekniikankin aloilta. Keynote -puhujina kuultiin Berns Carlstedt Stahlia De Montfort yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulun Maija-Riitta Ollilaa. Ollila on julkaissut vuonna 2019 teoksen Tekoälyn etiikka, joka siirtyikin lukulistalle heti esityksen jälkeen.  

SAMK sai mukaan yhdessä Helsingin yliopiston kanssa Tethics 2020 – konferenssiin esityksen APOA-hankkeeseen liittyen. Esitys ja julkaisuartikkeli ”Students´ perceptions about data safety and ethics in learning analytics” perustuu näissä kahdessa tutkimuksessa mukana olleessa korkeakoulussa tehtyyn opiskelijakyselyyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa opiskelijoiden asenteita, odotuksia ja eettisiä ajatuksia oppimisanalytiikkasta. Taustalla oletuksena oli, että suomalainen duaalimalli luo erilaisen ajattelutavan riippuen siitä, opiskelevatko opiskelijat enemmän tiede- ja tutkimuspainotteisessa (tiede)yliopistossa vai ammattikorkeakoulussa, joka on profiloitunut työelämäkeskeisemmäksi ja käytännönläheisemmäksi korkeakouluksi.  

Kyselyyn vastasi keväällä 2020 ennen koronapandemian alkua kaiken kaikkiaan n. 200 opiskelijaa, joista 75 % ammattikorkeakoulusta ja 25% yliopistosta. Molemmissa vastaajaryhmissä suurin ikäjoukko oli 20-25 vuotiaat. Helsingin yliopistossa kysely toteutettiin ohjelmoinnnin MOOC -opintojakson  (Massive Open Online Course) osallistujille, kun taas puolestaan Satakunnan ammattikorkeakoulussa turvauduttiin sähköiseen lomakekyselyyn, johon vastaajat valikoituivat kampuksella paikalla olleiden opiskelijoiden joukostaKyselyn laatimisen taustamateriaalina käytettiin mm. APOA-hankkeessa toteutettujen opiskelijatyöpajojen koottuja ja julkaistuja tuloksia. 

Tuloksina voidaan todeta, että opiskelijoiden yleinen asenne molemmissa korkeakouluissa oppimisanalytiikkaa kohtaan on postitiivinen ja he toivovat, että oppimisanalytiikka auttaisi heitä suunnittelemaan ja visalisoimaan opintojaan paremmin sekä opettajia paremmin seuraamaan heidän etenemistään opintojaksolla ja tukemaan heitä opinnoissa jopa ilman, että he sitä pyytävät. Opiskelijoiden huolet kohdistuivat oppimisdatan säilyttämiseen ja erityisesti sen tietoturvaan. Suurimmat erot puolestaan löytyivät opiskelijoiden mielipiteisiin  siitä, saako oppilaitos hyödyntää kaikkea sen käyttöönsä saamaa dataa opiskelijan opintojen edistämiseen, saako opiskelija tarpeeksi tietoa oppilaitoksen keräämästä datasta ja tietääkö opiskelija, mitä dataa kerätään, saako oppilaitos käyttää omaksi hyödykseen opiskelijoista kerättyä dataa sekä tietävätkö opiskelijat poistekaanko heitä koskeva data heidän valmistumisensa jälkeen. Tämä tutkimus olisi jatkossa hyvä toteuttaa useammassa korkeakoulussa ja verrata näin saatuja tuloksia tässä saatuihin. Voi olla, että myös koronavirus-tilanne tällä hetkellä vaikuttaisi tuloksiin. Nämä tulokset ovat kerätty keväällä, ennen korona-pandemian alkua. 

Proceedings-teos ja myös meidän julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://ceur-ws.org/Vol-2737/ 

Katja

Oppimisanalytiikka – opettajan apu vai tuho?

Kenties otsikko on hieman raflaava mutta näin pilottiopettajan näkökulmasta katsottuna vastaus tuohon riippuu päivästä. Syksyllä 2019 ensimmäistä pilottiopintojaksoa suunnitellessani olin aivan innoissani Moodlen 3.0 kaikista mahdollisista lohkoista, aktiviteeteista ja kaavioista. Olin toki käyttänyt Moodlea jo vuosia ja luulin osaavani käyttää sitä monipuolisesti mutta käytön ohjauksessa totesin olevani aivan vasta-alkaja. Jo pelkän Asetukset-osion takaa löytyi aivan uusi ja ihmeellinen maailma, joka tarjosi mahdollisuuden päästä katsomaan kaikkea ennalta arvaamatonta. Tiedonhaluisena ihmisenä, en uteliaana 😉 kävin kurkistamassa mm. materiaalien avauksia ja tunsin suurta pettymystä, kun minun niin innostavana kokemani artikkeli oli jäänyt opiskelijoilta kokonaan avaamatta. Miten tämä saattoi olla mahdollista? En ilmeisesti ollut osannut motivoida opiskelijoita tarpeeksi artikkelin lukemiseen, enkä ollut korostanut riittävästi sen merkitystä oppimiselle. Tätä pitäisi siis kehittää – voisiko se onnistua paremmin tarkemmalla opintojakson rakenteen suunnittelulla vai mitä pitäisi tehdä? 

Vaikka Moodlen työkalujen käytön harjoittelu olikin mielenkiintoista, koin varsinaisen ahaa-elämyksen perehtyessäni Aaltosen (2018) julkaisemaan pro graduun opiskelija-analytiikasta verkko-oppimisympäristössä. Ymmärsin, että en voi rakentaa opintojaksoa, joka edesauttaisi opiskelijoiden oppimista, vain käyttämällä mahdollisimman paljon erilaisia työkaluja ja itsearvioivia testejä. Minun pitäisi suunnitella opintojakso mittaamaan oppimistavoitteisiin pääsyä oppimistulosten kautta. Opetussuunnitelmassa kirjoitettu opintojakson osaamiskuvaus tuli näin näkyväksi myös Moodlessa, mitä en koskaan aiemmin ollut ymmärtänyt tehdä. En voi sanoa, että työ olisi jotenkin helpottunut – päinvastoin. Aikaa ja vaivaa se vaati mutta tulos oli mielestäni huomattavasti parempi. Samoin opiskelijoiden palaute tuki omaa kokemustani. 

No miksi tuo otsake? Suunnitellessani toista pilotoitavaa opintojaksoa tänä syksynä, luulin osaavani jo suunnitella paremmin opintojakson, jolla pystyisin motivoimaan opiskelijoita oppimaan. Tarjoaisin heille monipuolisen materiaalipankin, joka saisi opiskelijat lukemaan, näkemään, kokemaan sekä käymään kriittistä keskustelua ja antamaan toisilleen vertaistukea. Näkisin eri menetelmiä käyttäen heidän mahdolliset haasteensa sekä pystyisin riittävän ajoissa tukemaan heitä opiskelussaan ja kannustamaan uuden oppimiseen. Näin opintojakson lähestyessä loppuaan voin todeta onnistuneeni joissakin tavoitteissani mutta valitettavan paljon näen edelleen itsessäni kehittämishaasteita. Aikaa opintojakson suunnitteluun ja toteutuksen tekemiseen olen käyttänyt runsaasti, eikä kaikki todellakaan ole mennyt “kuin Strömsössä”. Onko oppimisanalytiikkaa hyödyntävä opettaja siis “tuhon tiellä” loputtomassa aikapulassaan vai saako hän siitä omaan toimintaansa lisäarvoa? Minun kokemukseni kaikessa raadollisuudessaankin on, että oppimisanalytiikkaa tulee ilman muuta hyödyntää, jotta mm. pystyy kehittämään itseään oppimisen ohjaajana ja saa olla aktiivisemmin mukana opiskelijoiden oppimisprosessissa. Eikä tietenkään pidä unohtaa analytiikan tuottaman tiedon laajempaa merkitystä esim. opetussuunnitelmien ja koulutuspoliittisten strategioiden mietinnöissä. 

 

Aaltonen, M. 2018. Opiskelija-analytiikka verkko-oppimisympäristössä. Itä-Suomen yliopisto. 

Anu Elo

Kirjoittaja  toimii Satakunnan ammattikorkeakoulussa lehtorina Hyvinvointi ja terveys-osaamisalueella sekä pilottiopettajana SAMKin APOA-osahankkeessa.

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2020

Vuosi 2019 oli APOA-hankkeelle hedelmällinen. Paljon asioita saatiin aikaan ja monia jäi vielä vaiheeseenkin, mutta hankettahan on vielä vuosi jäljellä.

Keväällä hankkeen puitteissa keskityttiin Moodleen ja sen ominaisuuksien kehittämiseen oppimisanalytiikan suuntaan. Lisäosia asennettiin ja saatiin sitä kautta Moodleen työvälineitä opettajille. Samaan aikaan pilottiopettajat aloittelivat työtään ottamalla näitä välineitä haltuun ja suunnittelemalla tulevia pilottitoteutuksiaan. Keväällä järjestettiin myös erilaisia tilaisuuksia, joissa oppimisanalytiikkaa esiteltiin opettajille eri tavoin: huhtikuussa oli SAMKin APOA:n järjestämä oma Oppimisanalytiikka-tilaisuus, jossa paikalla oli lähes 30 kiinnostunutta kuulijaa. Lisäksi kevään aikana järjestettiin Raumalla ja Huittisissa eri tiimeille koulutusta oppimisanalytiikan välineistä. Myös ensimmäisen luonnokset EXAMiin saatavasta analytiikasta suunniteltiin ja vietiin kehittäjille.

Kesän aikana toteutui ensimmäinen APOA-pilottiopintojakso, josta kerättiin ensimmäiset palautteet niin opiskelijoilta kuin opettajiltakin. Kesän aikana varmistui myös, että SAMKin APOA-hankkeesta hyväksyttiin kaksi konferenssiesitystä. Marraskuun alkuun Tokion ACE2019 konferenssiin ja SAMK-SeAMK-tutkimuspäiville Poriin. Lisäksi pyydettiin esitys Ammattikorkeakoulujen opintoasiainpäiville Poriin. Kesän aika oli siis aktiivista kirjoittamisen ja matkavalmistelujen aikaa, vaikka lomaakin ehdittiin pitämään.

Syksyllä pääasiallinen toiminta kohdistui pilottiopintojaksoihin sekä aiemmin mainittuihin esityksiin. Lisäksi EXAMin analytiikan suunnittelua jatkettiin EXAM-konsortion sisällä. EXAMia käyttäville opettajille kysely heidän tarvitsemastaan analytiikasta. Tämän kyselyn tulosten ja aiemman suunnittelun pohjalta saatiin jo ensimmäiset konkreettiset näkyvät osiot EXAMiin. EXAMin sisäiseen kehitysversioon saatiin näkyville Tentin yhteenveto -sivu, jolla on nähtävissä perustietoja tentistä, palautteen lukemisen status sekä esimerkiksi arvosanajakauma. Tenttin yhteenveto-sivu tullaan julkaisemaan kevään aikana EXAMin versiossa 5.2.

Nyt on aika rauhoittua joulun viettoon ja nauttia vuoden vaihtumisesta. Tuokoon uusi vuosi kaikille, mitä eniten toivotte.

Katja

 

ACE2019 Tokiossa 31.10 – 3.11.2019

SAMKin APOA-hankkeen alustavia tuloksia esiteltiin viime viikolla Tokiossa ACE2019-konferenssissa SAMKin voimin. Esitys otsikolla ‘Insight on the Finnish Field of Learning Analytics – Applications and Ethics in Adaptive Education Models‘ herätti konferenssissa kiinnostusta täyden esitystilan verran. Kysymyksiä myös esityksen jälkeen sekä yleensäkin verkko-opetuksesta että oppimisanalytiikkaa kohtaan oli mukavasti. Muutoin oppimisanalytiikka ei näkynyt konferenssissa kovinkaan paljoa.

ACE2019 on IAFORin järjestämä kansainvälinen konferenssi, joka keskittyy opetuksen ja oppimiseen. Teemana oli ” Independence & Interdependence” ja mukana oli tänä vuonna noin 600 osallistujaa eri puolilta maailmaa, eniten kuitenkin Aasiasta, mutta myös muutamia eurooppalaisia esityksiä oli mukana.  Suomesta SAMKilaisten lisäksi mukana oli OAMKilaisia.

Konferenssi oli kokonaisuudessaan mielenkiintoinen alusta loppuun saakka. Keynote-puheenvuoroissa oli asiaa niin robotiikasta kuin verkko-opetuksen edistämisestäkin. Tärkein ja painavin asia kuitenkin tuotiin esille heti ensimmäisessä tervetuliaispuheessa: tutustukaa toisiinne, se vähentää ristiriitoja ja vääriä oletuksia eri kulttuureista tulevista henkilöstä. Tätä koetimme konferenssin ajan noudattaa.

SAMKin APOA-projektilaiset ACE2019-kokouksessa Tokiossa.

Syyskuu alkoi – hankkeessakin tapahtuu taas

 

Hyvää syksyn alkua!

Syyskuun ensimmäiset päivät on takana ja hankekin on päässyt uuteen syksyyn ja täyteen vauhtiin kesän jälkeen. Alkusyksyssä on ollut paljon toimintaa ja erilaisia hienoja juttuja, joita on päästy tekemään yhdessä opettajien kanssa.  Yksi hienoista asioista on se, että ensimmäinen pilottiopintojakso on kesän aikana pyörähtänyt läpi ja kokemuksia sekä kehittämisehdotuksia niin opiskelijoilta kuin opettajiltakin ollaan keräämässä.  Toinen hieno juttu on, että opettajat SAMKissa ovat todella aktivoituneet oppimisanalytiikan suhteen. Tämän syksyn aikana on yksittäisten opettajien kanssa mietitty, miten omalle opintojaksolle saisi oppimisanalytiikkaa sellaiseenpedagogisesti järkevään muotoon, että siitä on hyötyä sekä opettajalle että opiskelijiolle. Samalla on mietitty uusia työvälineitä Moodleen, jolla tätä prosessia saadaan näkyväksi, eli niitä oppimisen jalanjälkiä sinne sähköiseen ympäristöön syntymään. Tämä on melkein ollut isompi asia kuin itse työvälineet ja usein on tarvittu myös niitä Moodlessa jo olleita työvälineitä avuksi ja tueksi sekä niiden käyttöä on myös sovellettu.  Mielenkiintoinen alkusyksy siis hankkeen osalta.

Ensi viikolla esitellään ensimmäisiä hankkeen tuloksia SAMK-Seamk tutkimusfoorumissa, siitä sitten lisää seuraavalla kerralla.

Katja