Yleinen

24 artikkelia

Projektista

Projekti jatkuu näillä näkymin ensi vuoden keväälle 2021 poikkeustilan vuoksi. Alun perin projektin piti päättyä jo 2020 loppuvuodesta. Projektin yhteisten suositusten tekeminen on kuitenkin jatkunut poikkeustilasta huolimatta ja monen korkeakoulun tekemä digiloikka on nostanut oppimisanalytiikan arvoa. Oppimisanalytiikan sovellutukset ovat vielä varsin alkuaskelissa moneen muuhun analytiikan osa-alueeseen nähden ja digiloikka on nostanut kaikkien näiden haluttavuutta. Kaikki ovat viime aikoina joutuneet panostamaan digitaalisiin työvälineisiin elantonsa vuoksi ja kääntöpuolesta huolimatta löytäneet myös uusia tapoja ja menetelmiä tehdä töitä.

Kesälomat alkavat olla ajankohtaisia ja samanaikaisesti siirryn projektista muihin työtehtäviin, jatkan osittain omia projektin töitäni syksyn aikana loppuun.

Hyvää kesää!

-Matias

EXAM kehitystyön tuloksia

Vuosi sitten puhuin EXAM-järjestelmästä ja tämän tulevasta kehitystyöstä yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun (nykyisin Tampereen korkeakouluyhteisö) kanssa osana EXAM-konsortion kehitystehtäviä. Nyt, poikkeustilasta huolimatta, uusimmassa EXAM-järjestelmän 5.2 versiossa tämän kehitystyön tuloksia voidaan nähdä tenttianalytiikan muodossa. Tavoitteenamme oli vuosi sitten luoda visuaalisesti miellyttävämpi, helpompi tapa koostaa raportteja ja tilastoja tenteistä tentaattorille, ja tämä johti ns. Tentin yhteenveto –näkymän kehitykseen. Tentin yhteenvedon lähtökohtana on ollut tarjota tentaattorille eli opettajalle hyvä kokonaiskatsaus tenttiin ja tätä varten ajattelu ns. yhteenvedon työpöydästä lähti liikkeelle. Tentin yhteenveto –näkymää kehiteltiin ja testattiin pitkin vuotta ja nyt tästä saatiin ensimmäinen tuotantoon soveltuva versio käytettäväksi.


Tentin yhteenveto –näkymä EXAM:ssa.

Tentin yhteenvedossa tentaattori eli opettaja näkee yhdeltä silmäykseltä tentin perustiedot, tietoja palautteista, kuvaajat arvosanoista ja pistemääristä sekä saa halutessaan tulosteena kysymysten pisteet. Perustiedoista tentaattori näkee nopeasti, milloin tentti on ollut auki, kuinka monta valituista kysymyspankin kysymyksistä on arvottu tai valittu tenttiin, ovatko kaikki suoritukset arvioitu ja kuinka pitkään keskimäärin opiskelijat ovat tenttiä tehneet. Tentaattori näkee palautteiden kohdalla, onko kaikki annetut palautteet luettu. Arvosanajakauma näyttää visuaalisesti, kuinka arvosanat jakautuvat suorittajien kesken. Tämän alla näkyy visuaalisesti, miten nämä annetut arvosanat asettuvat suhteessa tenttiin käytettyyn aikaan. Lopusta saa taulukkotiedoston tulosteena kysymyskohtaisista pisteistä. Näkymä tulee todennäköisesti hioutumaan tulevissa versioissa kehitystyön jatkuessa. Esimerkiksi alkuperäisessä määrittelyssä visuaalisia kaavioita oli enemmän jaettuna kahteen sarakkeeseen, jolloin tiedot näkyisivät tiiviimmin samassa näkymässä ilman tarvetta selata yhteenvetoa. Tällä kuitenkin päästään jo hyvin alkuun tenttijärjestelmän analytiikkatyökaluissa ja saadaan käyttäjiltä palautetta yhteenvedon toimivuudesta ja tarpeellisuudesta.

-Matias

APOA-päivä 21.04.2020

APOA-päivä pidettiin toista kertaa tänä vuonna ja kevään poikkeustilan vuoksi verkkoseminaarina. Ohjelmassa oli aluksi aamupäivällä kaksi luentoa, joista ensimmäisessä puhuttiin APOA-hankkeesta ja tämän tavoitteista ja toisessa oppimisanalytiikasta ja tämän mahdollisuuksista. Puhujina meillä näissä olivat Turun Yliopiston Henri Kajasilta, joka toimii oppimisanalytiikan keskuksen kautta mentorina hankkeellemme ja Helsingin Yliopiston Erkki Kaila, joka on tehnyt paljon aikaisempaa tutkimustyötä oppimisanalytiikasta myös samaisen oppimisanalytiikan keskuksen entisenä tutkijana, nykyisin yliopistonlehtorina. Henri Kajansilta aloitti päivän kertomalla APOA-hankkeen tilanteesta. Hän keskittyi esityksessään paitsi APOA-hankkeeseen, myös siihen, mitä näkökohtia hankkeessa tällä hetkellä on tutkittu.  Oppimisanalytiikkaan soveltuvia oppimisalustoja esiteltiin sekä niiden ominaisuuksia liittyen sekä yleisesti kurssien ylläpitoon tai oppimisanalytiikkaan. Esille nousi myös pelillisyyden ja visualisoinnin merkitys oppimisanalytiikan osalta. Iltapäivällä aloitimme keskustelupaneelilla, joka osoittautui hyvin aiheelliseksi poikkeustilan vuoksi kasvaneen digitalisoinnin tarpeen myötä niin opetuksessa kuin työelämässäkin. Tässä teemoina olivat opetuksen tulevaisuus, digitaalinen kampus ja oppimisanalytiikka, teemapäivämme mukaisesti, ja näistä aiheista saatiin aikaiseksi hyvää keskustelua panelistien kesken, myös osallistujat aktivoituivat keskusteluun mukaan. Paneelia meillä juonsi opetuspalveluiden verkko-opetuksen koordinaattori ja tämän blogin toinen pääkirjoittaja Katja Lempinen ja paneelin osallistujina olivat lehtori Anu Elo (SAMK), opetuksen kehittämispäällikkö Eeva-Leena Forma (SAMK), opiskelijayhdistys Sammakon hallituksen jäsen Kai Hytönen (SAMK) ja aikaisemmin luennoinut yliopistonlehtori Erkki Kaila (HY). Viimeisenä ohjelmassamme oli APOA-hankkeen pilottiopettajien tuotoksien esittely, jossa opettajat saivat jakaa kokemuksiaan hankkeen aikana tehdyistä pilottiopintojaksoistaan, sekä onnistumisista että ongelmista näiden aikana, joilla saatiin lisää ymmärrystä opettajien tekemään työhön ja heidän digipedagogiseen kehitykseen hankkeessa.

Kaiken kaikkiaan APOA-päivä todettiin onnistuneeksi kokonaisuudeksi ja tästä haluamme kiittää sekä esiintyjiämme että panelistejamme erittäin mukavista oppimiskokemuksista analytiikan, datan ja digipedagogiikan saralla. Kiitämme myös hartaasti APOA-päivän osallistujia, että otitte aikaa kiireisen ajan keskellä tulla oppimaan lisää opetuksen kehityksestä ja aktiivisuudestanne päivän aikana! Ensi kertaan!

Ohessa ovat linkit ohjelman tallenteisiin:

APOA-hankkeen katsaus (1h) : https://hill.webex.com/recordingservice/sites/hill/recording/playback/b92b4b9ba3704b6190ed4a39b6a0a60b

Oppimisanalytiikka (1h) : https://hill.webex.com/recordingservice/sites/hill/recording/playback/621930b197914c2c9e9a93627c764134

Keskustelupaneeli teemana opetuksen tulevaisuus, digitaalinen kampus ja oppimisanalytiikka (1,5h) : https://hill.webex.com/recordingservice/sites/hill/recording/playback/04a3db7a10234f38ba84254c7c25062c

Pilottiopettajien tuotoksia (1h) : https://hill.webex.com/recordingservice/sites/hill/recording/playback/5d7d08ac04734120a1e655c9462aad21

-Matias

Pelillistäminen osana oppimisanalytiikkaa

Kasvanut verkko-opetuksen määrä muuttaa sekä opiskelijan että opettajan roolia. Kun opettajan ja opiskelijan kasvokkaiset kontaktit harvenevat, opiskelijalta vaaditaan enemmän itseohjautuvuutta, kykyä asettaa itsenäisesti oppimistavoitteita sekä seurata ja varmistaa omaa oppimistaan. Opettajan tehtävä puolestaan on rakentaa prosessi, joka tukee opiskelijan yksilöllistä tavoitteen asettamista. Lisäksi opettajan tulisi voida tunnistaa, missä kohtaa opiskelija tarvitsee tukea ja vuorovaikutusta. Molemmat tarvitsevat tukea oppimisen seurantaan ja palautteen antoon. Tukea voi saada oppimisanalytiikasta, esimerkiksi aktiivisuustiedoista ja edistymisen seurannasta. (Aksovaara & Koskinen, 2019)

Aktiivisuustietojen avulla opiskelija voi arvioida omaa työpanostaan tai miten aktiivisuus on vaikuttanut tehtävistä saatuihin arvosanoihin. Automaattisesti kertyvien aktiivisuustietojen lisäksi opiskelijan itsensä tuottamaa dataa voidaan puolestaan kerryttää mm. erilaisilla alku- ja loppukartoituksilla ja tehtävillä.  Suoritusten ja oppimisen seurantaan liitettävät pisteiden antaminen, saavutusten ja edistymisen seuranta, tunnustukset ja tulostaulut ovat elementtejä, joita käytetään tyypillisesti pelillistämisessä.

Opetuksen ja siihen liittyvän analytiikan pelillistäminen kannustaa opiskelijoita osallistumaan, aktivoi ja sitouttaa.  Pelillistämisellä tarkoitetaan peleistä tuttujen elementtien mm. rakenteiden ja toimintamallien tuomista ei-pelilliseen ympäristöön. Erityisesti oppimiseen tarkoitetuissa hyötypeleissä viihteellisyyden keinoin osallistutetaan ja sitoutetaan käyttäjää (Saarenpää 2009). Pelillisyyden avulla on mahdollista vaikuttaa opiskelijoiden ajattelu- ja toimintamalleihin. Konstruktiivisen oppimisen tavoin pelillisyys kannustaa ratkaisemaan haasteita ongelmaperusteisesti kokeilemalla eri taktiikoita ja hankkimalla tietoa ongelman ymmärtämiseksi ja ratkaisemiseksi (Hakala 2017). Pelillistäminen voi myös ohjata opiskelijaa yksilöllisille oppimispoluille. Alkukartoituksesta heikot tulokset saaneet voidaan ohjata tekemään lisätehtäviä ja hyvät tulokset saaneet ohittamaan nämä. Visualisointi on osa pelillistämistä. Oppimisen ja edistymisen seurannan visualisointi nopeuttaa tilanteen hahmottamista ja tekee analytiikasta helpommin ymmärrettävää niin opiskelijalle kuin opettajallekin. Oppimisanalytiikka siis linkittyy luontevasti pelillisyyteen ja pelillistämisen elementeillä on mahdollista lisätä niin oppimisen mielekkyyttä kuin helpottaa oppimisen arviointia.

-Mervi Vähätalo

Lähteet:

Aksovaara, S. & Koskinen, M. 2019. Lähtökohtia oppimisanalytiikalle osaamisen kehittämisen tukena. APOA -hankkeen osajulkaisu.

Hakala, J. 2011. Pelillisyys voi parantaa maailmaa. Aikalainen http://aikalainen.uta.fi/2011/02/18/pelillisyys-voi-parantaa-maailmaa/  Hakupäivä 2.4.2020

Saarenpää, H. 2009. Johdatusta oppimispelien ja pelaamalla oppimisen maailmoihin. pelitieto.net. https://pelitieto.net/oppimispelit-ja-hyotypelaaminen/ Viitattu 2.4.2020

Tutkimustyöstä

Oleellista tutkimusta kuin tutkimusta tehdessä on oikeiden menetelmien käyttäminen. Nyt muutamat tutkimukset hankkeen nimissä tehneenä olenkin paljon törmännyt kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien ja -strategioiden laadullisiin kriteereihin. Mikä siis tekee tutkimuksesta hyvän? Ei voida pelkästään ajatella, että selvitetään jotain aihetta ilman kattavaa perustietoa tästä, heitetään gallup vastattavaksi vartin rustauksella tai muuta perätöntä. Kun tutkimuksen aihe on tiedossa ja tullut tutuksi, voidaan tämän ympärille muodostaa tutkimusongelmia, joilla lähtökohtaisesti ratkotaan jotain aiheessa todettua tiedonpuutetta tai toiminnallisuuden vajetta. Halutaan lisää tietoa aiheesta, tehdään siis selvitys tutkimuksen nimissä. Halutaan selvittää aiheen sovellutuksia, tehdään siis käytännön tutkimusasetelmia. Tutkimuksessahan kuitenkin tutkimusongelmiin vastaaminen pitää aloittaa kysymällä, miten.

Nykyisessä tutkimuksessamme keskitymme pitkälti selvittämään oppimisanalytiikan sovellutuksen reunaehtoja ja tätä varten tarvitsemme paljon dataa ja taustatietoja. Ja koska aiheemme käsittelee paljon oppimisanalytiikan pedagogista puolta, täytyy projektissa kerryttää paljon opetuksellisesti relevanttia käyttäjäkokemusdataa. Esimerkiksi 2019 tutkimusjulkaisumme ympärillä teimme kattavia kyselyitä sekä hankepilottiemme osallistujaopiskelijoille, -opettajille että hankkeeseen kuulumattomille osapuolille saadaksemme aikaan mahdollisimman suuren datapotin, jota käsitellä satunnaisotannallisena joukkona opetusympäristöä edustavista yksilöistä.

Kyselyä tehdessä pitää tietenkin miettiä mitä kysyä ja miten, jotta saadaan oikeanlaista dataa tuotettua. Kysymysten pitää olla yksiselitteisiä eikä ne saa ohjailla vastaajaa. Vastausvaihtoehtona jokin ennalta määritetty asteikko on hyvä, sillä tällöin jokaisella vastaajalla on selkeästi mitattava vastaus ja sama ajatus vastausskaalasta. Kun kysymyksinä on näitä ns. monivalintoja voidaan myös teettää useampia kysymyksiä vastaajalla, sillä näihin on yleensä matalampi kynnys vastata. Kysymyksessä on hyvä myös olla valintaa EOS (en osaa sanoa) vastaava vaihtoehto, sillä vastaajan pakottaminen vastaukseen ei koskaan toimi hyvän tutkimusdatan puolesta. Esimerkiksi Likertin asteikko on hyvä esimerkki.

Tutkimustuloksia ja ITK-päiviä kohti (syksyllä, sillä koronan vuoksi peruuntunut keväältä!)!

-Matias