Yleinen

39 artikkelia

APOA-projekti kiittää ja kumartaa

Nyt se on loppu tai oikeastaan viimeisiä viedään. APOA eli Apua Parempaan Oppimiseen Ammattikorkeakouluissa projektin viimeinen päivä on käsillä. Aika ajatuksille, mitä on saatu aikaan. Projektipäällikkönä SAMKissa näen asian niin, että pääsimme niihin tavoitteisiin, mitä minulla oli lähtökohtaisesti: saimme SAMKissa alkuun sekä järjestelmien että toiminnan osalta prosessin, joka helpottaa opettajien työtä ohjata oppimista ja opiskelijoiden oman oppimisen seuraamista. Molempien osalta lähdettiin ns. nollatilanteesta, eli tilanteesta jossa meillä ei opetuksen järjestelmien (Moodle, EXAM, HILL) oltu tehty vielä mitään ja oppimisanalytiikka käsitteenä oli ihan uusi ja kiinnostava. Nyt isolle osalle opiskelijoistamme on jossain vaiheessa tullut vastaan sana oppimisanalytiikka. Opettajista useimmille on kerrottu oman osaamisalueen pilottiopettajan toimesta mitä se tarkoittaa meillä ja mihin sitä voisi käyttää. Lisäksi on laadittu ohjeita, kerrottu konkreettisin esimerkein pajoissa mahdollisista työvälineistä ja toimintatavoista.

Pilottiopettajat ovat olleet todellinen voimavara tässä projektissa. Jokaiselta osaamisalueelta saatiin mukaan innostunut opettaja, joka kokeili ja testasi omilla toteutuksillaan oppimisanalytiikkaa ja sen vaatimaa pedagogista suunnittelua. Vaikka prosessi oli varmasti raskas muutenkin raskaiden Covid19-vuosien aikana, saimme hienoja esimerkkejä toteutuksista, käytännön kokemusta ja rohkeutta kokeilla uusia asioita ja myös pedagogisia malleja ja toteutustapoja. Hienoa työtä pilottiopettajat! Kiitos teille valtavan paljon.

Järjestelmien osalta on saatu paljon aikaan: HILL on Saas-palveluna kehittynyt projektin aikana suuntaan, jossa voimme raporttien ja visuaalisten näkymien kautta nähdä, mitä kukin on HILLissä tehnyt ja mihin osallistunut. EXAMin osalta saatiin järjestelmään luotua Tentin yhteenveto-sivu, jolta opettaja voi nähdä visuaalisessa muodossa tenttiä koskevia tietoja ja ladata vaikkapa kysymyskohtaiset pisteet opiskelijoittain ja käsitellä niitä haluamallaan tavalla. Opiskelijallekin EXAMin seuraavan version (6) julkaisun yhteydessä saadaan näkyville kysymyskohtaiset pisteet. Moodlen osalta käyttöön on otettu useita visuaalisia välineitä opettajalle ja opiskelijalle. Järjestelmien kehittämistä olisi mahdotonta ollut tehdä ilman tekeviä käsiä eli projektitutkijoita. Mahtavaa, että olitte mukana ja työnne oli korvaamatonta. Ilman teitä järjestelmiämme ei olisi voitu kehittää tähän pisteeseen.

Projektin viimeisenä päivänä saimme viimein valmiiksi myös SAMKin projektin raportin Lähtökohtia oppimisanalytiikkaan Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Tuossa teoksessa kerromme hiukan siitä, mitä hankkeen aikana on tehty ja mitä on saatu selville. Julkaisu löytyy myöhemmin Theseuksen kautta sähköisessä muodossa. Sen julkaisun tiedotus tehdään syksympänä, kun olette taas työn ääressä.

Nyt, nauttikaa kesästä ja auringosta. Palataan oppimisanalytiikkaankin syksyllä osana arkityötä, ei enää hanketta.

Katja

 

APOA-päivästä

Pidimme torstaina 22.04.2021 webinaaripäivää, jossa meillä oli monta puhujaa eri oppimisanalytiikan näkökulmista; Asianajotoimisto Simonen & Savolainen Oy:stä Juuso Ouli, Satakunnan ammattikorkeakoulusta Liisa Peltomäki, Porin kaupungilta Teemu Heino, sekä SAMKin omia APOA-hankkeen pilottiopettajia Anu Elo, Emma Roinila, Mervi Vähätalo, Minna Iitti ja Pekka Huhtala.

Päivän tavoitteena oli kertoa oppimisanalytiikasta eri näkökulmista, lisätä kiinnostusta sitä kohtaan sekä sytyttää keskusteluja aiheista. Tavoitteet täyttyivät näiden osalta, sillä osallistuja määrä oli odotettua suurempi ja vuoropuhelua syntyi eri teemojen yhteydessä.

Tapahtuma aloitettiin kertomalla lyhyesti APOA-hankkeesta ja esittelemällä puhujat, jonka jälkeen siirryttiin avaamaan tietosuojan aapista Juuso Oulin kanssa. Juuso korosti henkilötietojen käsittelyä oppimisanalytiikassa ja kertoi mitä kukin voi tehdä ongelmien välttämiseksi. Tämän jälkeen puhuja vuorossa oli Liisa Peltomäki, Liisa näytti meille SAMKin erilaisia koulutuksesta koottuja tietolähteitä: raportteja Lokista, Avainlukusivustosta, Vipusesta ja Extra-vipusesta. Ennen lounastaukoa Teemu Heino kertoi meille oppimisanalytiikan käytöstä kunnallisella sektorilla Porin kaupungissa ja oppijaa koskevan tiedon käytöstä esiopetuksesta lukion koulutuksen loppuun saakka yhdistelemällä eri oppivaiheita. Iltapäivällä Pilottiopettajat puhuivat kokemuksistaan pilottiopintojaksoilla ja paljastivat suosituksiaan oppimisanalytiikan käytöstä, jonka jälkeen tapahtuma päätettiin aikaisemmasta postauksesta löytyvien videoiden julkaisemisella.

Juuso Oulin materiaali Oppimisanalytiikan tietosuojan ABC:

https://docs.google.com/document/d/1tMcXZt_ylVpfV15K7h0-2jRr0Lw_ReOUMyfmcYtPS34/edit?usp=sharing

Teemu Heinon materiaali Oppimisanalytiikan kehittämisestä perus- ja lukiokoulutuksessa:

https://docs.google.com/presentation/d/1OtStqIjrakI7SJvYoLvtQ1U8gEfreawqTIzdU-wr2aE/edit?usp=sharing

 

-VS

Coasteering – oppimisanalytiikkaa oppimassa

Matkailun restonomien opettamisessa parasta on se, kun tuntuu, että olisi koko ajan matkalla. Enkä tarkoita nyt mitään kuvaannollista henkistä kasvua vaan sitä, että oli sitten koronaa tai ei, pääsen jatkuvasti oppimaan uutta eri maiden kulttuureista ja matkakohteista. Vuoden 2020 aikana opin esimerkiksi Turkissa sijaitsevasta, Unescon maailmanperintölistalle kuuluvasta Hierapolis-Pamukkalen ”pilvilinnasta” ja Mariamman -jumalattarelle omistetusta hindutemppelistä Singaporessa. Pääsin myös muistelemaan omaa käyntiäni Vilnan Užupiksessa, joka on leikkimielisesti julistautunut omaksi tasavallakseen. Samalla kun minä olin vuoden mittaisella nojatuolimatkalla, opiskelijat pureutuivat raporteissaan mm. autenttisuuden merkitykseen ja matkailun taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin paikallisyhteisössä.

Olin jo aikaisemmin miettinyt, että haluaisin tarjota perinteisen luokkatoteutuksen sijaan itseohjautuvaa non-stop -opintojaksoa kokonaan verkossa. Löydettyäni itseni APOA-hankkeesta näin tilaisuuteni tulleen. Jäljelle jäi vain kysymys siitä, miten soveltaa oppimisanalytiikkaa non-stop -opintojaksolla, ja mitä se sellainen oppimisanalytiikka ylipäätään edes on?

Nollasta sataan ja näkymättömäksi
Aloitin perusteista opiskelemalla oppimisanalytiikka cMOOC-kurssilla. Pian hoksasin, että kupletin juoni lähteekin liikkeelle Moodlen ominaisuuksien ja mahdollisuuksien ymmärtämisestä ja hyödyntämisestä eri tavalla kuin ennen. Oli pakko ottaa tuumaustauko opintojakson suunnittelussa ja miettiä tarkkaan, miten jaksotan kymmenestä eri aihealueesta koostuvan opintojakson siten, että työkuorma pysyy kohtuullisena, sekä opiskelijalle että minulle.

Opittuani yhtä jos toista oppimisanalytiikasta ja Moodlesta löydän itseni leikkimästä Moodlen keräämällä lokidatalla Excelissä. Opiskelijat parjaavat ja karttavat Exceliä, itse en ole pitkään aikaan ollut yhtä innoissani taulukkolaskentaohjelmasta. Miltä näyttää aktiivisimman opiskelijan käyrä? Kuka tuli CampusOnlinen kautta, kenellä on kansainvälinen tausta ja näkyykö se jotenkin suorituksissa? Opintojakson alkaessa myhäilen tyytyväisenä – nyt tehdään näkyväksi ja todennetaan kaikki se, mitä on aikaisemmin vain spekuloitu.

Kymmenen aihealuetta mahdollisti valinnanvapauden tarjoamisen opiskelijoille. Eri aiheista he saisivat valita kahden pakollisen lisäksi neljä vapaavalintaista aihetta ja opiskella itseään kiinnostavia aiheita valitsemansa matkailukohteen näkökulmasta. Näin tehtävät olisivat sidottuja toisiinsa, vaikka aikaa eri aihe-alueiden opiskelun välillä kuluisikin tavallista enemmän. Perehtymällä esimerkiksi opiskelijoiden tekemiin videoituihin esityksiin pystyin seuraamaan, miten oppiminen edistyy.

Oppimisanalytiikan soveltamisen opintojakson uuden suunnittelun ensisijaisena tavoitteena itselleni oli varmistaa, että oma työkuorma pysyy kohtuullisena ja hyvin aikataulutettuna läpi non-stop -vuoden. Toisin kävi. Yksi arvioitava tehtävä ei näytä kummoista etenemiskaaviossa, joten jokainen tehtävä palautettiin erikseen ja lopuksi portfolioon koottuna, jolloin se vasta arvioitiin. Ajattelin olevani läsnä opintojaksolla käymällä säännöllisesti silmäilemässä suorituksia ja arvioimalla niitä hyväksytty – hylätty -periaatteella. Mukavaa ajanvietettä, mutta epäilen, näyttäytyikö se sittenkään opiskelijalle siten, kuin olin ajatellut? Toisaalta oli hienoa saada jatkuvaa palautetta palautettujen tehtävien muodossa, kun näki, miten ohjeita oli tulkittu ja miten luovia ratkaisuja opiskelijat olivat tehneet.

Pilottiopintojakson aloitusvideolla kerron, kuinka opintojakso on mukana oppimisanalytiikkahankkeessa. Esittelen oppimisanalytiikan pääpiirteet ja kerron Moodlen toiminnollisuuksista. Useimmat opiskelijat tikkailevat laatikoita sujuvasti opintojakson edetessä. Opintojaksolla tehtävän portfolion palautuksen yhteydessä on myös pyyntö vastata APOA-hankkeen oppimisanalytiikkakyselyyn. Opintojakson päätyttyä kysyin parilta opiskelijalta, haluaisivatko he kertoa videolla omista oppimisanalytiikkakokemuksistaan. Vastaukset olivat myönteisiä, mutta hämmentyneitä – mikä ihmeen oppimisanalytiikka?

Tarinat analytiikan takana
Oppimisanalytiikka pitää kyllä opettajan hereillä ja tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia seurata opiskelijoiden aktiivisuutta ja etenemistä opintojaksolla. Oppimisen analysointi kuitenkin tapahtuu edelleen perinteisin menetelmien opiskelijoiden tuotoksia arvioimalla enkä ole aivan vakuuttunut, että ymmärtäisin edes oppimisen prosesseja paremmin oppimisanalytiikan myötä. Jotkut opiskelijat hyödynsivät koko vuoden ja tekivät opintojaksoa hiljalleen muiden kurssien, kesätöiden ym. lomassa, kun taas toiset tekivät koko opintojakson viikossa. Esimerkiksi palautetut käsitekartat kertoivat opiskelua kuvaavaa analytiikkaa enemmän itse oppimisesta eli siitä, miten opiskelijat hahmottivat aihealueiden kokonaisuudet.

Oppimisanalytiikan työkaluja enemmän olen hyötynyt reflektoivista raporteista ja itsearvioinneista sekä videoina jätetyistä tervehdyksistä, joilla opiskelijat ovat lyhyesti esitelleet valitsemansa matkakohteen ja antaneet vinkkejä opintojakson uusille opiskelijoille. Näistä lähteistä saamani tieto on vahvistanut ajatustani siitä, että non-stop -opintojakso mahdollistaa opintojen etenemisen joustavasti silloinkin, kun opiskelija remontoi samaan aikaan kokonaista taloa, huolehtii etäkoululaisista tai muuttaa vieraaseen maahan. Innostuneen alun jälkeen aktiivisuudeltaan nollaviivaa näyttävä opiskelija ei ole pudokas, hän jäi äitiyslomalle. Non-stop opintojakso mahdollistaa myös nopean valmistumisen. Ensimmäisenä opintojakson suoritti vaihto-opiskelija, jolle tuli kiire ehtiä Ruotsista lähtevälle evakuointilennolle, kun maat alkoivat sulkea rajojaan.

Vuosi 2020 oli uskomattoman pitkä, eikä jatkuvasti keskeneräisenä oleva non-stop -opintojakso hitaasti etenevien edistymispalkkiensa myötä ainakaan itselle tuonut uskoa siihen, että opintojakso ja vuosi joskus päättyisivät. Analytiikkaa suurempana kannustimena koin sekä opiskelijoiden että itseni puolesta yhteisöllisyyden, jota olin opintojaksolle rakentanut keskustelualueille palautettujen tehtävien, yhteisen wikin ja videotervehdysten muodossa. Verkko-opetuksessa opiskelijat jäävät helposti kasvottomiksi toisilleen eikä opetussuhde opiskelijoiden kanssa muodostu samanlaiseksi, kuin luokkatoteuksissa. Analytiikan oppeja tärkeämmäksi koen vuorovaikutteisuuden ja sen, että edes jollain tasolla tunnen opiskelijat. Oppimisanalytiikasta on apua opetuksen suunnittelussa, mutta suunnittelua edesauttaa, kun tietää edes jotain niistä tarinoista sen analytiikan takana. Seuraava haaste voisikin olla oppimisanalytiikan soveltaminen osallistavan oppimisen pedagogiikalla toteutetuilla, kansainvälisille opiskelijoille suunnatuilla verkkototeutuksilla.

Niin, ja se coasteering, josta opin lukiessani raporttia Kreikkaan liittyen. Kyse on eräästä seikkailumatkailun piiriin kuuluvasta aktiviteetista, missä liikutaan kivikkoista rantaviivaa pitkin uiden tai jalan, ilman mitään apuvälineitä. Samalta on välillä itsestäkin tuntunut, kun on oppinut paitsi non-stopin suunnittelusta ja toteutuksesta myös oppimisanalytiikasta ja sen soveltamisesta non-stoppeihin niiden kuuluisien yritysten ja erehdysten kautta. Seikkailumatkailuun kuuluu uudet kokemukset ja ympäristöt, vuorovaikutteisuus ja omien rajojen testaus – ja tätä kaikkea on sisältänyt myös pilottiopintojakso.

Kirjoittaja Heini Korvenkangas toimii Satakunnan ammattikorkeakoulussa matkailuliiketoiminnan lehtorina ja tiimivastaavana.

Blogikirjoitus on laadittu osana APOA – avain parempaan oppimiseen AMKeissa -hanketta.