wpadmin

29 artikkelia

Julkaisut

Yleinen

Vuotta aloitellaan hyvin tarmokkaasti taas ja nyt viime vuoden julkaisut ovat kaikki saatu virallisesti ulos. APOA-projektin ensimmäinen hankejulkaisun, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimusfoorumin sekä ACE2019-konferenssin julkaisut ovat nyt saatavilla alla olevien linkkien kautta:

 

Kohti oppimista tukevaa oppimisanalytiikkaa ammattikorkeakouluissa (Hartikainen S., Koskinen M., Aksovaara S. (Eds.)., (2020). http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-547-0

Tutkimusfoorumi 2019: Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun uuden yhteisen toimintamallin satoa (Mikkola M. (Ed)., (2019). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121949076

ISSN: 2186-5892 The Asian Conference on Education 2019: Official Conference Proceedings: Insight on the Finnish Field of Learning Analytics – Applications and Ethics in Adaptive Education Models (Nevaranta M., Lempinen K., Kaila E.)., (2019). https://papers.iafor.org/submission53283/

 

Näillä mennään ja jatkossa on varmasti tulossa lisää! Tarkemmin APOA-projektin kuulumisia ja julkaisuja voi seurata osoitteesta https://apoa.tamk.fi.

-Matias

Analytiikkaohjelmisto Matomo

Yleinen

Matomo (entinen Piwik) on avoimen lähdekoodin analytiikkaohjelmisto, jolla voidaan tuottaa sivustoanalytiikkaa. Avoimen lähdekoodin softana Matomo on ladattavissa ja asennettavissa omalle palvelimelle toisin kuin esimerkiksi tämän kilpailija Google Analytics. Etuna on siis analysoitavan datan käsittely omalla palvelimella ja tätä kautta vähemmän potentiaalisia tietoturvauhkia datan pysyessä omassa verkossa koko ajan (GDPR!). Matomo on kuitenkin perinteisestä sivustoanalytiikkaohjelmasta poiketen myös hyvin muokattava ja toimii pienin muokkauksin SaaS-pohjaisten selaimessa pyörivien ohjelmistojen analytiikkatyökaluna.

Matomoon voidaan asentaa lisäosia ja erityisesti tämän Tag Manager tulee kyseeseen, kun halutaan seurata muutakin kuin sivustopäivityksiä ja käyntejä. Esimerkkinä Moodle, jossa käytännössä jokainen kurssi ja aktiviteetti rakentuu sivustona pyynnöstä. Kuitenkin näillä kutsutuilla sivuilla tapahtuu koko ajan; kirjoitetaan tekstiä tehtäviin, täytetään lomakkeita, selataan wiki-aktiviteettia ym. mitä sivustoanalytiikalla ei voida seurata. Tag Manager astuu tässä kuvioihin. Kun Moodlen loki, Matomon perusasennus ja GA toteavat vain sivun olleen ladattu ja katseltu jonkin aikaa kunnes seuraava sivupyyntö tehdään ja generoidaan, voidaan Tag Managerilla seurata näillä sivuilla ns. liipaisimia (trigger), joihin voidaan määritellä seurattavaksi esimerkiksi hiiren liikkeet, erilaiset elementit sivulla (kuten napit editorissa, piilota/näytä lohkot) jne. Määritetään seurattavaksi siis sivustotapahtumia.

Tag Managerin toimintaperiaate vastaa sivustoanalytiikkaa. Sivustoanalytiikkasovellus seuraa omaa tagiaan, joka määritellään (yleensä dynaamisen) sivun headeriin tai bodyyn. Kun sivustopyyntö tulee, joku vaikka syöttää osoiterivilleen www.testi.fi rakentuu palvelimella osista kutsuttu sivusto. Tämä testisivusto rakentukoon seuraavassa esimerkissä, vaikka osista runko, header, body ja sisältö. Kun sivu on valmis, tämä luetaan selaimessa ja tällöin headerissa oleva tagi välittää tiedon tästä sivustoanalytiikkaohjelmistolle.

Poistuessa sivulta tagi lopettaa tiedon välittämisen ja saadaan näin pääteltyä, että henkilö x tuli testisivustolle aikaan y ja lähti toiselle sivulle z kuluttua. Näin siis sivustoanalytiikka pähkinänkuoressa toimii. Tag Managerin tapauksessa syötetään myös johonkin sivun elementtiin oma tagi, mutta tämä kutsuukin JavaScriptin turvin funktiota, jonka tarkoituksena on kuunnella tiettyjä tapahtumia selaimessa. Toinen asia onkin tyystin mitä tämä ns. listener-toiminto kuuntelee!

Lopuksi totean, että Matomon virittäminen Moodlen kaltaiseen oppimisalustaan voisi olla hyväkin idea, jos valjastaa käyttöönsä Tag Managerin ja tämän liipaisimet tarkemman analytiikan saamiseksi. Ilman Tag Manageria Matomo ei erityisemmin loista oppimisalustan analytiikassa, sillä Moodlen oma loki ja lisäosat tarjoavat samat tilastot lähtökohtaisesti, mutta ilman Matomon vaatimuksia raudalta ja virittelyltä. Palaillaan mahdollisesti vielä asiaan lähitulevaisuudessa!

-Matias

 

Lähteet:

Matomo. 2019. Matomo Analytics - Powerful Web Analytics & Conversion Optimization. Verkkosivu. Viitattu 05.06.2019: https://matomo.org/why-matomo/

Entä se EXAM?

Yleinen

EXAM on lähes koko Suomen kattava akvaariotenttijärjestelmä, joka on toteutettu yhdessä kymmenen suomalaisen ammattikorkeakoulun, Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Valamis Groupin kanssa (entinen Arcusys). Tarkoituksena oli tuoda tenttijärjestelmät tälle vuosituhannelle digitalisoituvan opiskeluympäristön kehityksen mukaisesti. Tenttijärjestelmää kehittää eteenpäin EXAM-konsortio, jossa on nykyään mukana jo 27 korkeakoulua. Konsortio, kuten kaikki muutkin erilaisten opetusjärjestelmien kehittäjät, ovat kiinnostuneita myös oppimisanalytiikan mahdollisuuksista.

EXAM-järjestelmässä on olemassa jo APOA-hankkeen alkuvaiheissa erilaisia tilasto- ja raportointitoimintoja, mutta nämä ovat palvelleet vain pääkäyttäjiä ja ylläpitäjiä eikä opettajia (tentaattoreita). Osana APOA-hankkeen kehitystyötä myös EXAM on tullut tulilinjalle kehitettävänä ahjona analytiikan osilta. Koska järjestelmän käyttö on yleistymässä uskomatonta tahtia vuosittain, on myös tähän sijoittaminen oppimisanalytiikan työkalujen kehittämisessä siis suotava askel eteenpäin.

EXAM-järjestelmästä voidaan siis jo tehdä kutsuja liittyen tenttivarauksiin, tentteihin, päivämääriin ja muodostaa näistä räätälöityjä raportteja sekä tarkkailla tilastoja käyttöasteista. Järjestelmä käyttää näiden kutsumiseen REST-tyylisiä verkkopalvelukutsuja, jotka palauttavat JSON-tiedostomuodossa haluttuja tietoja. JSON sopii hyvin, sillä tämä on yhteensopiva perinteisestä tietokantarakenteesta poikkeavien tietokantojen kanssa (noSQL-tyyliset tietokannat). Tietokantana järjestelmässä onkin NoSQL. Kutsuilla tietokannasta saadaan siis JSON-tiedostona halutut arvot, jotka sitten listataan raporttina käyttäjälle.

Ideana hankkeessa onkin valjastaa nuo olemassa olevat kutsumetodit ja niiden tuottama tieto uuteen, helposti luettavaan visuaalisempaan muotoon ja saattaa nämä osaksi opettajien (tentaattorien) työkaluja EXAM-järjestelmässä. Se mitä esimerkiksi kaivattaisiin olisi kysymyskohtainen vaikeutta ilmaiseva indikaattori, tentin läpäisyarvot suhteessa ajankohtiin, tenttivaraustilastot ja arvosanajakaumat. Ja nämä johonkin mukavaan ja selkeään ulkoasuun osaksi järjestelmää. Tästä lisää myöhemmin.

-Matias

APOA-päivä

Yleinen

Satakunnan ammattikorkeakoulussa pidettiin tiistaina 16.04.2019 tapahtuma, jossa meillä oli puhujina kaksi arvostettua hankelaista; Tampereen ammattikorkeakoulun Innovaatiopalveluiden Sami Suhonen sekä Turun Yliopiston oppimisanalytiikkatiimin Erkki Kaila. Tapahtuman tarkoituksena oli innostaa ja herättää keskustelua, että kiinnostusta oppimisanalytiikkaa kohtaan. Tässä tunnuttiin onnistuvan varsin hyvin, sillä osallistujia oli hyvin sekä paikan päällä, että verkossa ja vuoropuhelua syntyi aiheen tiimoilta.

Tapahtuman aloitettiin kertomalla lyhyesti APOA-hankkeesta, jonka jälkeen siirryttiin avaamaan oppimisanalytiikan käsitettä. Ensimmäisen osuuden aikana esille nousi paljon analytiikan tuoman datan perusteella tehtävien reagointimallien muodot, vaikutukset ja vastuut. Hyvinkin paljon puhuttiin myös siitä, kuinka paljon myös opiskelijalle analytiikka merkitsee kehityksen mittarina. Yksi huolenaiheista keskittyi oppimisanalytiikan tuomiin ristiriitoihin käsiteltäessä eri järjestelmistä tulevaa dataa, jota pystyvät käsittelemään tietyt henkilöt mutta eri perspektiiveistä. Kenen vastuulle reagointi jää? Ketä tekee ja mitä? Näistäkin asioista keskusteltiin jo hyvin ennen päivän puoltaväliä.

Toisella puolikkaalla keskityttiin paljon teetettyihin testiotoksiin. Analytiikkaa ollaan käytetty ja sovellettu Suomessa jo useamman vuoden ajan, mutta Turun Yliopisto oli erityisesti keskittynyt oppimisanalytiikkaan tutkimuksissaan. Heillä oli olemassa jo hyvä testikenttä, paljon otoksia ja tuloksia oppimisanalytiikan hyödyistä, huomioista ja puutteista. Yhtenä käsittelyn aiheena heillä oli ollut datan rajaus, mikä tieto oli relevanttia tuloksien valossa ja mikä ei, toisena hyvänä huomiona keskustelun kautta nousi asiayhteydet opiskelijoiden ajankäytön, kurssien suoritusjärjestyksen ja –tavan sekä opinnonohjauksen välillä suhteessa arvosanaan ja yleisesti opiskelijan suoriutumiseen opinnoistaan.

Oppimisanalytiikalla saadaan selvitettyä paljon pieniä, huomaamattomiakin tekijöitä opiskelijoista, joilla voidaan auttaa opiskelijoita pärjäämään tai ohjata heitä oppimaan enemmän. Opettajaa tämä auttaa tehostamaan ja optimoimaan opintojaksoja sekä kehittämään näistä enemmän opiskelijoita tukevia kokonaisuuksia. APOA-hankkeelle kysymykseksi jääkin selvittää, kuinka nopeasti saamme tämänkaltaiset järjestelmäintegraatiot tehtyä osaksi olemassa olevia järjestelmiämme niin että näiden käyttöystävällisyys ei syö opettajilta ja muilta tahoilta enempää opetusresursseja.

-Matias

Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa

Yleinen

Eli ITK-päivät pidettiin viime viikolla Hämeenlinnassa tuttuun tyyliin Aulangolla. Aiheena oli hyvinkin paljon digitalisaatio ja tämän johdosta myös oppimisanalytiikka eli oltiin kyllä ihan oikeassa paikassa! Digitalisaation tarve kasvaa työelämässä ja myös opetusmaailmaan tämä tekee yhä enemmän tuloaan. Lähdetään enemmän tekniikkavetoiseen opetukseen, jossa keskiössä pyörii tietokone, tabletti tai älypuhelin ja niissä opetus. Tämä muutos tarkoittaa sitä, että siirrytään enemmän maailmaan, jossa tieto on helposti saatavilla. Opetuksen tarve sekä luonne muuttuvat.

Puhuttiin paljon pelillistämisestä, mukautuvasta opetuksesta sekä datan kautta opintojen parantamisesta (eli oppimisanalytiikasta). Esimerkiksi Tampereen GameLab kehitti matematiikkapeliä, jossa suoritukset vaikuttivat tiettyihin indikaattoreihin, joiden perusteella opettaja pystyi mukauttamaan opetustaan. Sanotaanko että koko luokassa meni murtolaskut hyvin yhtä oppilasta lukuun ottamatta. Peli tunnistaa tämän kehityksen tarpeen ja ehdottaa murtolaskujen lisäämistä pelissä kyseiselle oppilaalle. Aiheeksi muodostui myös se pitäisikö tekoälyn tai jonkin algoritmin hoitaa näihin tarpeisiin vastaamisen vai hoitaisiko ihminen (opettaja) tämän.

VR (virtuaalitodellisuus) oli myös esillä opetuksen työkaluna mutta AR (augmentoitu todellisuus) ei niinkään. Puhuttiin mikrokompetensseista osaamisen lisäämisessä ja tunnistamisessa. Katoaako perinteinen tutkinto kokonaan ja aletaan vain tunnistaa erilaisia osaamisia? Euroopan uuden viime vuonna voimaan tulleen tietosuoja-asetuksenkin (GDPR) vaikutukset olivat vielä esillä ja kun puhuttiin datan hyödyntämisestä, oli aiheellista myös puhua anonymisoinnista sekä pseudonymisoinnista. Jokaista huoletti selvästi vielä henkilökohtaisen tai yksilöivän tiedon hyödyntäminen. Nähtäväksi jääkin, kuinka pitkälle opetuksessa mennään digitalisaation osilta. Suomi on kuitenkin opetuksessa ja tämän teknisessä kehityksessä näyttänyt suuntaa varsin mallikkaasti.

-Matias