wpadmin

29 artikkelia

eSAMK-päivä ja LAeR

13.03.2019 järjestettiin Raumalla Satakunnan ammattikorkeakoulun Kanali-kampuksella eSAMK-päivä. Tähän päivään sisältyi monimuoto-opetuksen ja blended learning -ajatuksen mukaisten järjestelmien koulutusta henkilökunnalle. Käytiin läpi sekä oppimisalusta Moodlea, Hill Webex -etäkoulutusjärjestelmää että Exam -tenttijärjestelmää. Katsoimme uusia lisäosia, näiden käyttömahdollisuuksia ja jaoimme käyttökokemuksia järjestelmien kehittämiseksi. Moodlen osilta päästiin taas jatkamaan analytiikan aiheessa ja tällä kertaa päästiin demottamaan yleisölle tähän astisista Moodlen analytiikkatyökaluista edistyneintä - Learning Analytics enhanced Rubrics -arviointimatriisia.

Raumalla 13.03. eSAMK

Jotta voidaan alkaa puhumaan LA e-Rubrics -arviointimatriisista pitää meidän ensin tietää jotain Moodlen arviointimenetelmistä. Moodlessa on oletuksena olemassa arviointitapoina aktiviteeteissa suora arviointi, arviointifraasit ja arviointimatriisi. Näistä matriisi perustuu ennalta määritettyjen pistekriteerien määrittämiseen, joilla voidaan selittää varsin yksiselitteisesti opiskelijan saaman arvosanan ja samalla helpottaa opettajaa pisteyttäessä opiskelijaa. Matriisiin voidaan asettaa esim. sisällölle, ulkoasulle ja materiaalien käytölle omat arvopainot, joissa on selvästi selitettynä tietyt pistetavoitteet. Viisi pistettä sisällöstä jos tämä vastaa erinomaisesti opintojakson tavoitteiden mukaista osaamista, vastaavasti yksi piste jos sisältö vastaa erittäin heikosti. Sama esim. ulkoasulle, enemmän tai vähemmän pisteitä perusteluineen josta opettaja valikoi toteutuneet ja opiskelija vastaavasti näkee miksi opettaja valitsi tämän.

Ja sitten siihen analytiikkaan takaisin. LA e-Rubrics -arviointimatriisi (LAeR lyhenne jatkossa) lisää arviointimatriisin ominaisuuksia, joilla voidaan pisteyttää osin tai kokonaan matriisin tehtävä perustaen aktiivisuudesta tietyissä aktiviteeteissa, arvosanoista valituissa tehtävissä ja/tai materiaalien käytöstä opintojaksolla. Eikä tässä vielä kaikki! Voimme myös verrata näitä tuloksia toisiin opiskelijoihin nähden! Heti alkuun voin sanoa, että tämä työkalu auttaa opettajaa näkemään ja ymmärtämään heti paremmin opiskelijoiden aktiivisuutta vaikeasti mitattavissa aktiviteeteissa kuten keskustelualueilla. Toki edistymisen seuranta -lohkoon voidaan myös asettaa esimerkiksi läpäisyraja postauksien määrään riippuen, mutta tällä voidaan tehdä aktiivisuudesta keskustelualueella riippumatonta yhteen ainoaan vaatimusarvoon. Voidaan mitata myös vastausten, luotujen ketjujen, tiedostojen lisäysten ja muiden opiskelijoiden kanssa toimimisen määrää. Tehtävissä taas voidaan verrata suoraan opiskelijan useamman tehtävän keskiarvoa suhteessa muiden opintojaksolla olevien opiskelijoiden keskiarvoon ja antaa tämän perusteella suhteutettu pisteytys. Opiskelijoiden keskiarvo tehtävissä vaikuttaa myös tuohon suhteutettuun pisteytykseen, sillä jos opiskelijan oma keskiarvo on luokan paras suhteessa luokan arvosanalliseen keskiarvoon pisteyttää matriisi opiskelijan todennäköisesti pistemäärällisesti parhaalle tulokselle. Jos esimerkiksi luokan keskiarvo on arvosanaltaan kaksi ja luokan paras keskiarvo on neljä, suhteuttaa matriisi silti opiskelijan parhaalle arvosanalle viisi. Matriisissa voidaan seurata myös materiaalien käyttöä opintojaksolla suhteessa muihin.

LA e-Rubrics -arviointimatriisi

Mitä applikaatioita tälle voidaan kehittää opettajia ajatellen? Tämän analytiikkatyökalun tarkoitus on tehdä joissain määrin tuloksien seurantaa ja ehdottaa tämän perusteella parasta arvosanaa opiskelijalle, mutta pitkälle vietynä tällä arviointimenetelmällä voidaan lähes kokonaan automatisoida objektiivinen arviointi. Koska LAeR -matriisi pystyy myös vertaamaan muiden LAeR -matriisien tuloksia arviointikriteereinä, voidaan tällä tavoin luoda esimerkiksi välimatriisein opintojakso. Opintojakso voi olla muotoa tehtäviä, materiaaleja, välikoe, tehtäviä, materiaaleja ja loppukoe. Välikokeessa olisi arviointimenettelynä LAeR, joka vertaa arvioinnissaan aikaisempia tehtäviä ja materiaaleja. Loppukokeessa taas olisi toinen LAeR, joka kuitenkin vertaa välikokeen jälkeen tulevien tehtävien ja materiaalien lisäksi myös välikokeen tulosta muodostaessaan viimeistä arviointia. Välikokeen jälkeen opiskelija tietäisi matriisin palautteen mukaan vähän suuntaa, näkisi arvioinnin perustan ja voisi petrata ennen loppukokeen arviointia. Toisaalta voidaan myös luoda ns. haamutehtävä, jossa on käytössä LAeR. Tähän tehtävään ei palautettaisi mitään eikä tämä näkyisi opiskelijoille. Tehtävällä ei myöskään olisi omaa arviointikriteeriä. Tehtävän LAeR vertaisi kuitenkin kaikkien tehtävien, aktiivisuuden ja materiaalien suorituksia, jonka avulla opettaja voisi opintojakson lopulla tehdä viimeisen arvioinnin.

LAeR -matriisi on käytettävyydeltään siis varsin monipuolinen ja toimiva analytiikan apuväline, toinen asia olisi tämän opettaminen ja omaksuminen laajalle henkilömäärälle. Matriisi ei siis ole yksinkertainen tai käyttäjäystävällinen. Muina ajatuksina voisin mainita meidän tuotannon Moodlemme oman Insight -analytiikkamoottorin, joka on asetettu testaamaan oletusanalytiikkamallia opiskelijoiden syrjäytymisvaarasta. Tästä enemmän kun saamme aikaiseksi tarpeeksi dataa, jotta ensimmäinen ennuste saadaan ulos!

-Matias

Oppimisanalytiikka ja Moodle

Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan opiskelijoiden ja näiden oppimisympäristön datan mittaamista, keräämistä ja tarkastelua tarkoituksena paremmin ymmärtää ja optimoida opiskelua ja ympäristöä missä tämä tapahtuu. (Learning Analytics & Knowledge, 2011) Jotta voidaan alkaa suorittamaan analytiikan mukaista työtä pitää meillä olla olemassa opiskelijoita ympäristössä mikä tuottaa jatkuvaa tietoa tapahtumista tämän ympärillä.

Moodlen osilta analytiikka onnistuu helpoiten ns. alemman tason analytiikkatyökalujen avulla. Moodle on yhteisövetoinen oppimisalusta, johon kehittäjät eri puolilta maailmaa luovat päivityksiä, lisäosia ja ominaisuuksia vapaasti käytettäväksi. Useat oppilaitokset käyttävät ja kehittävät Moodleen opetustarkoituksiin soveltuvia lisäosia ja analytiikan osilta on myös näin. Moodlessa on olemassa kehittyneempi ennustusmalleihin perustuva analytiikkatyökalu, jolla voidaan tavoitteen ja indikaattorien mukaisesti analysoida alustassa olevaa dataa. Tämä työkalu ei kuitenkaan ole opettajien saatavilla vaan kuuluu pääkäyttäjän työkalupakkiin. Opettajille on kuitenkin olemassa lohkoihin perustuvia analytiikkatyökaluja, näistä tärkeimpänä analytiikkakaaviot.

Analytiikkakaaviot –lohko on kurssikohtainen lohkolisäosa, joka kerää opintojaksolla olevan datan ja visualisoi tämän. Kaikki tämä data on ennalta opintojaksolle kertyvään lokiin kuuluvaa tietoa, jota on kuitenkin varsin vaikea kalastella tarkasti. Analytiikkakaaviot –lohko tuottaa tästä datasta hyödyllisiä kaavioita kurssiaktiivisuudesta, materiaalien käytöstä sekä arvosanakehityksestä. Lohko tarjoaa myös mahdollisuuden muistuttaa vähemmän aktiivisia opiskelijoita olemaan aktiivisempia (tekee huomioita kaavioissa perustuen läsnäolon puutteeseen aktiviteettien ja näiden palautusten ympärillä). (Moodle 2018)

Muita hyviä käytännön analytiikkatyökaluja Moodlessa on mm. Heatmap –lohko ja ihan se perinteinen kurssiloki. Heatmap –lohko kerää tietoja kävijämääristä ja kävijöistä aktiviteetti- ja kurssikohtaisesti. Loki, vaikkakin varsin vaikealukuinen tiedonlähde, on oikein käytettynä hyvä tarkkojen tapahtumien hakemisessa ja varmentamisessa (esim. tentin aikaiset tapahtumat opiskelijalta).

Kaiken kaikkiaan opettajien työtä avustavia työkaluja Moodlesta löytyy paljon ja osa näistä toimii jopa analytiikan työkaluina. Suosittelisin jokaisen opettajan ottamaan Moodlessa käyttöön analytiikkakaaviot –lohkon, sillä tämän hyöty on kiistaton opintojakson aikana sekä uutta opintojaksoa luodessa vanhaan dataan peilaten.

Olisipa kevät jo!

-Matias

 

Lähteet:

Moodle. 2018. Blocks: Analytics graphs. Viitattu 05.03.2019: https://moodle.org/plugins/block_analytics_graphs

LAK’2011. 2011. 1st International Conference on LA and Knowledge 2011. Viitattu 05.03.2019: https://tekri.athabascau.ca/analytics/

Analytiikasta

Keväällä ammattikorkeakoulujen yhteinen APOA-hanke on tosiaan saanut tuulta purjeisiin ja analytiikka on noussut avainsanaksi. Hankkeen tarkoituksena on ollut selvittää, miten oppimista voidaan tehostaa hyödyntämällä jo olemassa olevaa tietoa. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisten dataa keräävien järjestelmäintegraatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa opetusalustoissa, meillä järjestelmistä Loki, Moodle ja EXAM pyörivät tämän keskiössä.

Moodlen osalta olemme jo käyttöönottaneet useita alemman tason analytiikkatyökaluja, osaa olemme käyttäneet jo joissain määrin lähes vuosikymmenen ajan. Näistä käytetyin ja suosituin lisäosa on ollut vanha suoritusmittari, uudella nimellään edistymisen seuranta, jolla voidaan opintojaksokohtaisesti paremmin visualisoida opiskelijoiden etenemistä. Moodlessa itsessään on mukana sisäänrakennettuja analytiikkamalleja, joita käyttöönotetaan myös kevään aikana. Arvioimme sitten mallien ennusteiden perusteella näiden hyödyllisyyttä ja jatkotoimenpiteitä, onko työkalujen avulla millaisia tuloksia.

Analytiikan avulla voimme paremmin yksilöidä opetusta. Kysymyksenä on kuitenkin kuten aina aika ja raha, ja kuinka paljon näiden integraatioiden ja työkalujen käyttöönotto kuormittaa työtaakkaa ammattikorkeakoulussa. Haetaan sitä mahdollisimman matalaa kynnystä käyttöönotolle, jotta yhä useampi opettaja mielellään ottaa kyseiset työkalut käyttöön opetuksessa. Analytiikkatyökalut itsessään poistavat seurannan tarvetta ja tuovat esille enemmän huomiota tarvitsevia opiskelijoita.

Parhain esimerkki analytiikan käytännöllisyydestä tulee esiin opinnoista jättäytyneiden opiskelijoiden havaitseminen. Ideana on aktiivisuuden ja suoritusten perusteella kiinnittää huomiota opiskelijoihin, joilla on vaikeuksia opintojen kanssa. Kannustetaan jatkamaan ja ohjataan takaisin opintojen pariin. Voidaan siis asettaa automaattinen muistutus opettajatutorille opiskelijasta, jolla on ollut ongelmia opinnoissa viime aikoina. Analytiikalla voidaan myös kriittisesti seurata vaikeustasoja, tulosten jakautumista aktiviteettien ja kurssien välillä sekä näiden yhteyttä opiskelijan suorituksiin nähden. Jos opiskelija suoriutuu hyvin opinnoistaan yleisesti ja saakin opintojaksosta satunnaisesti rimaa hipoen ykkösen, onko vika opintojaksossa? Opetuksessa? Opiskelijassa? Analytiikalla saadaan enemmän avainarvoja selville; miten muut ovat suoriutuneet opintojaksolta, mitä opiskelija on opintojaksolla tehnyt ym. Ja näin voidaan kehittää eteenpäin opintojaksoja ja opetusta.

Kuviot kehittyvät tulevina viikkoina eteenpäin ja hanketta ajetaan eteenpäin. Tässäkin asiassa olemme opiskelijoiden asialla ja haluamme kehittää tulevaisuutta varten suositukset analytiikasta korkeakouluympäristöihin, joilla tehdään oppimisesta henkilökohtaisempaa ja toimivampaa.

Näihin sanoihin hyvää kevättä!

-Matias

APOAsta apua oppimiseen

OKM myönsi keväällä 2018 kymmenelle ammattikorkeakoululle 2,3 milj. € avustuksen oppimisanalytiikan käytännön tason kehittämiseen. Hankkeelle annettiin nimi APOA – apua parempaan oppimiseen ammattikorkeakouluissa. Hanke on kolmivuotinen.

Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan yleisesti käytetyn määritelmän mukaan oppijasta kertyvien tietojen keräämistä, mittaamista, analysointia ja raportointia siten, että tarkoituksena on ymmärtää ja optimoida oppimista ja oppimisympäristöjä. Oppimisanalytiikan tavoitteena on siis parantaa oppimisen edellytyksiä ja päästä kiinni oppimisen mahdollisiin ongelmiin. Teknisesti tämä kuulostaa helpolta, mutta käytännössä se edelleenkin edellyttää eri paikkoihin kertyvän tiedon keräämistä ja yhdistelemistä siten, että saadaan aikaan visuaalisesti helposti käsitettävä kuva siitä, miten jollakin opintokokonaisuudella oppiminen edistyy.

APOA-hankkeen puitteissa on tarkoitus selvittää sekä opiskelijan että opettajan puolelta mitä tietoa he tarvitsevat oppimisen seuraamiseen ja tukemiseen ja miten tämä voidaan toteuttaa jo olemassa olevissa tai uusissa järjestelmissä visuaalisesti helppolukuisessa muodossa. Pilotointien kautta päästään tutkimaan oppimisprosesseja, joissa mahdollisia työkaluja testataan sekä kehitetään opetuksen pedagogiikkaa oppimisanalytiikkaa paremmin mahdollistavaksi.  Lopuksi luodaan vielä suositukset oppimisanalytiikan hyödyntämiselle AMK-sektorilla ja pyritään levittämään hyviä käytänteitä kaikkiin AMKeihin.

SAMKissa APOA-hanke on jo käynnistynyt ja ensimmäiset opettajat on kiinnitetty projektiin. APOA-hankkeeseen otetaan opettaja jokaiselta osaamisalueelta. Lisäksi hankkeessa on mukana toimijoita Opetus- ja laatupalveluista sekä ICT-palveluista.  Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään opettajien tiedontarpeita opiskelijoiden opintojaksolla edistymisestä ja siitä, missä muodossa tämä tieto olisi helpoimmin käytettävissä. Samaan aikaan pyritään kehittämään Moodlea oppimisanalytiikan osalta eteenpäin. Moodlessa on jo nyt olemassa muutamia lisäosia, jotka mahdollista oppimisen ja suoritusten seurantaa varsin matalalla kynnyksellä. Näitä työvälineitä testataan ja hankitaan tarpeiden mukaan kokeiluun lisää.

Syksyn aikana hanke tulee kutsumaan osaamisalueiden asiasta kiinnostuneita opettajia tapaamisiin, joissa keskustellaan oppimisanalytiikan tiedontarpeista. Seuraa siis viestintäämme!