Syyskuu alkoi – hankkeessakin tapahtuu taas

 

Hyvää syksyn alkua!

Syyskuun ensimmäiset päivät on takana ja hankekin on päässyt uuteen syksyyn ja täyteen vauhtiin kesän jälkeen. Alkusyksyssä on ollut paljon toimintaa ja erilaisia hienoja juttuja, joita on päästy tekemään yhdessä opettajien kanssa.  Yksi hienoista asioista on se, että ensimmäinen pilottiopintojakso on kesän aikana pyörähtänyt läpi ja kokemuksia sekä kehittämisehdotuksia niin opiskelijoilta kuin opettajiltakin ollaan keräämässä.  Toinen hieno juttu on, että opettajat SAMKissa ovat todella aktivoituneet oppimisanalytiikan suhteen. Tämän syksyn aikana on yksittäisten opettajien kanssa mietitty, miten omalle opintojaksolle saisi oppimisanalytiikkaa sellaiseenpedagogisesti järkevään muotoon, että siitä on hyötyä sekä opettajalle että opiskelijiolle. Samalla on mietitty uusia työvälineitä Moodleen, jolla tätä prosessia saadaan näkyväksi, eli niitä oppimisen jalanjälkiä sinne sähköiseen ympäristöön syntymään. Tämä on melkein ollut isompi asia kuin itse työvälineet ja usein on tarvittu myös niitä Moodlessa jo olleita työvälineitä avuksi ja tueksi sekä niiden käyttöä on myös sovellettu.  Mielenkiintoinen alkusyksy siis hankkeen osalta.

Ensi viikolla esitellään ensimmäisiä hankkeen tuloksia SAMK-Seamk tutkimusfoorumissa, siitä sitten lisää seuraavalla kerralla.

Katja

 

Hyviä uutisia heinäkuun alkuun – kaksi esitystä SAMKin osahankkeesta hyväksytty

Kesälomalla ei pitäisi tapahtua kovinkaan paljoa, vaikka työasioita sivusilmällä aina seuraakin.  Näinhän sitä aina ajattelee kun lomalle jää. Tänä kesänä kuitenkin saimme niin kivoja uutisia kahdesta tekemästämme esityksestä, että ne on pakko julkaista näin keskellä kesääkin.

Saimme läpi SeAMK/SAMK-tutkimusfoorumiin Porissa esityksen ja artikkelin otsikolla APOA vai apua – analytiikan mahdollisuudet ja uhkat.  Lisäksi Loka-marrakuun vaihteeseen The Asian Conference on Education 2019– konferenssiin Tokioon saimme sekä esityksen että artikkelin  julkaisuun otsikolla Insight on the Finnish field of Learning Analytics – Applications and Ethics in Adaptive Education Models.

Hankkeen puitteissa nyt sitten kehittämisen ohessa kirjoitamme ja tutkimme, kuten hankkeemme edellyttää (lomallakin, ihan vaan vähän 😉 )

 

Katja

Analytiikkaohjelmisto Matomo

Matomo (entinen Piwik) on avoimen lähdekoodin analytiikkaohjelmisto, jolla voidaan tuottaa sivustoanalytiikkaa. Avoimen lähdekoodin softana Matomo on ladattavissa ja asennettavissa omalle palvelimelle toisin kuin esimerkiksi tämän kilpailija Google Analytics. Etuna on siis analysoitavan datan käsittely omalla palvelimella ja tätä kautta vähemmän potentiaalisia tietoturvauhkia datan pysyessä omassa verkossa koko ajan (GDPR!). Matomo on kuitenkin perinteisestä sivustoanalytiikkaohjelmasta poiketen myös hyvin muokattava ja toimii pienin muokkauksin SaaS-pohjaisten selaimessa pyörivien ohjelmistojen analytiikkatyökaluna.

Matomoon voidaan asentaa lisäosia ja erityisesti tämän Tag Manager tulee kyseeseen, kun halutaan seurata muutakin kuin sivustopäivityksiä ja käyntejä. Esimerkkinä Moodle, jossa käytännössä jokainen kurssi ja aktiviteetti rakentuu sivustona pyynnöstä. Kuitenkin näillä kutsutuilla sivuilla tapahtuu koko ajan; kirjoitetaan tekstiä tehtäviin, täytetään lomakkeita, selataan wiki-aktiviteettia ym. mitä sivustoanalytiikalla ei voida seurata. Tag Manager astuu tässä kuvioihin. Kun Moodlen loki, Matomon perusasennus ja GA toteavat vain sivun olleen ladattu ja katseltu jonkin aikaa kunnes seuraava sivupyyntö tehdään ja generoidaan, voidaan Tag Managerilla seurata näillä sivuilla ns. liipaisimia (trigger), joihin voidaan määritellä seurattavaksi esimerkiksi hiiren liikkeet, erilaiset elementit sivulla (kuten napit editorissa, piilota/näytä lohkot) jne. Määritetään seurattavaksi siis sivustotapahtumia.

Tag Managerin toimintaperiaate vastaa sivustoanalytiikkaa. Sivustoanalytiikkasovellus seuraa omaa tagiaan, joka määritellään (yleensä dynaamisen) sivun headeriin tai bodyyn. Kun sivustopyyntö tulee, joku vaikka syöttää osoiterivilleen www.testi.fi rakentuu palvelimella osista kutsuttu sivusto. Tämä testisivusto rakentukoon seuraavassa esimerkissä, vaikka osista runko, header, body ja sisältö. Kun sivu on valmis, tämä luetaan selaimessa ja tällöin headerissa oleva tagi välittää tiedon tästä sivustoanalytiikkaohjelmistolle.

Poistuessa sivulta tagi lopettaa tiedon välittämisen ja saadaan näin pääteltyä, että henkilö x tuli testisivustolle aikaan y ja lähti toiselle sivulle z kuluttua. Näin siis sivustoanalytiikka pähkinänkuoressa toimii. Tag Managerin tapauksessa syötetään myös johonkin sivun elementtiin oma tagi, mutta tämä kutsuukin JavaScriptin turvin funktiota, jonka tarkoituksena on kuunnella tiettyjä tapahtumia selaimessa. Toinen asia onkin tyystin mitä tämä ns. listener-toiminto kuuntelee!

Lopuksi totean, että Matomon virittäminen Moodlen kaltaiseen oppimisalustaan voisi olla hyväkin idea, jos valjastaa käyttöönsä Tag Managerin ja tämän liipaisimet tarkemman analytiikan saamiseksi. Ilman Tag Manageria Matomo ei erityisemmin loista oppimisalustan analytiikassa, sillä Moodlen oma loki ja lisäosat tarjoavat samat tilastot lähtökohtaisesti, mutta ilman Matomon vaatimuksia raudalta ja virittelyltä. Palaillaan mahdollisesti vielä asiaan lähitulevaisuudessa!

-Matias

 

Lähteet:

Matomo. 2019. Matomo Analytics - Powerful Web Analytics & Conversion Optimization. Verkkosivu. Viitattu 05.06.2019: https://matomo.org/why-matomo/

Oppimisanalytiikasta

Tämän kevään aikana on SAMKissa järjestetty muutamia oppimisanalytiikkaan liittyviä koulutuksia. Koulutusten perimmäisenä tarkoituksena on ollut jakaa ymmärrystä siitä, miksi oppimisanalytiikkaa kannattaisi käyttää ja miten. Myös käyttöönotetuista välineistä on kerrottu samalla.

Usein ajatellaan, että väline on itse tarkoitus. Oppimisanalytiikankaan kohdalla näin ei ole, vaan esimerkiksi Moodlen oppimisanalytiikkatyövälineet tuovat opettajalle ja opiskelijalle tietoa opintojaksolla edistymisestä siinä kohtaa kun sitä tarvitaan.  Milloin tietoa sitten tarvitaan? Opintojaksolla eteneminen tulee visuaalisesti näkyväksi esimerkiksi Suoritusten seuranta  – lohkon avulla. Opiskelijalle tieto opintojaksolla etenemisestä on tärkeää ja samalla tehtävien palautuksen unohtaminen vähenee. Visuaalinen seuranta tehdyistä oppimisteoista, eli tehtävistä, materiaalien lukemisesta, testeistä jne., motivoi myös opiskelijaa, koska konkreettisesti näkee oman etenemisensä opintojaksolla.  Opettaja on kuitenkin tärkeässä roolissa, jotta tämä on mahdollista. Opettajan on aktivoitava suoritusten seuranta opiskelijoille näkyville ja vielä halutut tehtävät ja muut aktiviteetit ko. suoritusten seurantaan.

Opettajalle oppimisanalytiikka luo mahdollisuuksia nähdä selvemmin, mitä opintojakson verkko-oppimisympäristössä tapahtuu. Onko viimeisestä opintojaksolle kirjautumisesta paljon aikaa? Onko opiskelijoilta useita tehtäviä jäänyt palauttamatta? Onko opintojakson materiaaleihin tutustuttu? Ovatko annetut tehtävät riittävän haastavia suhteessa keskenään tai onko niiden arviointi oikeassa suhteessa? Entä mihin aikaan opiskelijat yleensä käyvät opintojaksolla? Nämä kaikki tiedot ovat olleet opettajan saatavilla jo aiemminkin lokitietojen kautta, mutta nyt näitä tietoja on saatu visuaalisesti helpommin tulkittavaan muotoon. Samalla työvälineiden kautta on tullut myös helpompia tapoja lähestyä opiskelijaa esimerkiksi sähköpostiviestein.

Oppimisanalytiikka ei suoraan vähennä opettajan työtä, mutta voi säästää aikaa, jonka käytön voi kohdentaa jatkossa opiskelijoiden hyväksi. Esimerkiksi, jos opettaja havaitsee jo opintojakson alkupuolella, että osa opiskelijoista ei ole selvinnyt tehtävistään, voi heille kohdistaa tukitoimia, jotta he voivat edetä opintojaksolla. Oppimisanalytiikka ei ole automaatti, vaan sen käyttö on suunniteltava osana opintojakson oppimispolkua. Tällöin voidaan saada analytiikasta maksimaalinen hyöty sekä opiskelijoille että opettajille.

Katja

Entä se EXAM?

EXAM on lähes koko Suomen kattava akvaariotenttijärjestelmä, joka on toteutettu yhdessä kymmenen suomalaisen ammattikorkeakoulun, Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Valamis Groupin kanssa (entinen Arcusys). Tarkoituksena oli tuoda tenttijärjestelmät tälle vuosituhannelle digitalisoituvan opiskeluympäristön kehityksen mukaisesti. Tenttijärjestelmää kehittää eteenpäin EXAM-konsortio, jossa on nykyään mukana jo 27 korkeakoulua. Konsortio, kuten kaikki muutkin erilaisten opetusjärjestelmien kehittäjät, ovat kiinnostuneita myös oppimisanalytiikan mahdollisuuksista.

EXAM-järjestelmässä on olemassa jo APOA-hankkeen alkuvaiheissa erilaisia tilasto- ja raportointitoimintoja, mutta nämä ovat palvelleet vain pääkäyttäjiä ja ylläpitäjiä eikä opettajia (tentaattoreita). Osana APOA-hankkeen kehitystyötä myös EXAM on tullut tulilinjalle kehitettävänä ahjona analytiikan osilta. Koska järjestelmän käyttö on yleistymässä uskomatonta tahtia vuosittain, on myös tähän sijoittaminen oppimisanalytiikan työkalujen kehittämisessä siis suotava askel eteenpäin.

EXAM-järjestelmästä voidaan siis jo tehdä kutsuja liittyen tenttivarauksiin, tentteihin, päivämääriin ja muodostaa näistä räätälöityjä raportteja sekä tarkkailla tilastoja käyttöasteista. Järjestelmä käyttää näiden kutsumiseen REST-tyylisiä verkkopalvelukutsuja, jotka palauttavat JSON-tiedostomuodossa haluttuja tietoja. JSON sopii hyvin, sillä tämä on yhteensopiva perinteisestä tietokantarakenteesta poikkeavien tietokantojen kanssa (noSQL-tyyliset tietokannat). Tietokantana järjestelmässä onkin NoSQL. Kutsuilla tietokannasta saadaan siis JSON-tiedostona halutut arvot, jotka sitten listataan raporttina käyttäjälle.

Ideana hankkeessa onkin valjastaa nuo olemassa olevat kutsumetodit ja niiden tuottama tieto uuteen, helposti luettavaan visuaalisempaan muotoon ja saattaa nämä osaksi opettajien (tentaattorien) työkaluja EXAM-järjestelmässä. Se mitä esimerkiksi kaivattaisiin olisi kysymyskohtainen vaikeutta ilmaiseva indikaattori, tentin läpäisyarvot suhteessa ajankohtiin, tenttivaraustilastot ja arvosanajakaumat. Ja nämä johonkin mukavaan ja selkeään ulkoasuun osaksi järjestelmää. Tästä lisää myöhemmin.

-Matias