Oppimisanalytiikka uuden opettajan apuna

Näin syysloman jälkeen alkaa paitsi joulun odotus niin myös seuraavan kevään opintojaksojen suunnittelu. Aloitin opetustehtävissä SAMKissa syksyllä 2019 ja pääsin melkein heti mukaan myös APOA-hankkeeseen. Vuosi sitten tähän aikaan suunnittelin siis tulevien opintojaksojeni sisältöjä, opettelin samaan aikaan uuden organisaation tapoja ja oppimisanalytiikan alkeita, ja samalla mietin miten hyödyntää oppimisanalytiikkatyökaluja APOA-pilottiopintojaksollani.

Uudella opettajalla oli paljon opittavaa, mutta nyt vuosi tuon kokemuksen jälkeen olen tyytyväinen, että Moodlen oppimisanalytiikkamahdollisuudet tulivat heti alusta alkaen tutuksi ja samalla käyttöön kaikille opintojaksoilleni.

Activity Services -pilottiopintojaksosta tarjottiin opiskelijoille keväällä 2019 kaksi erillistä toteutusta: toinen kokonaan verkossa ja toinen lähiopetuksena. Opetin lähiopetustoteutuksen, joka koostui luennoista, Moodlessa tarjolla olleesta opiskeltavasta materiaalista ja opiskelijoiden pitämistä esitelmistä. Niiden lisäksi opiskelijat muun muassa antoivat esityksistä toisilleen palautetta Moodlen keskustelualueella.

Esittelin opiskelijoille ensimmäisellä luennolla APOA-hankkeen ja oppimisanalytiikan idean. Näytin Moodlesta mitä opettaja voi oppimisanalytiikkatyökalujen avulla seurata ja huomioida, ja miten opiskelijat voivat seurata omaa edistymistään. Seurasinkin tarkasti muun muassa luettavaksi annettujen artikkelien ja muun materiaalin avauksia, ja myöhemmässä vaiheessa myös näytin opiskelijoille seurantakaavioita, joista näkyi yleisellä tasolla avauksien määrä. Tästä huolimatta vahva suositukseni lukea tietyt artikkelit tai yritykseni saada niiden pohjalta aikaan keskustelua luennolla ei toiminut, joten vastaisuudessa luettavasta materiaalista täytynee tehdä pakollista.

Pilottiopintojaksolla annettiin ja saatiin paljon vertaispalautetta ja opiskelijat olivat siitä todella mielissään. Olen sittemmin lisännyt lähes jokaiselle opintojaksolleni enemmän palautteen antamista: opettajan antaman palautteen lisäksi itsearviointia, ryhmän arviointia ja vertaispalautetta, kirjallisesti ja suullisesti. Näen palautteen antamisessa ja saamisessa tulevaisuudessa vielä enemmänkin mahdollisuuksia myös oppimisanalytiikkaa hyödyntäen.

Nyt itselläni on takana reilu vuosi matkailun opettajana ja APOA-hankkeessa, ja on aika alkaa suunnitella Activity Services -opintojakson ensi kevään toteutusta. Pilottiopintojakson kokemuksen myötä seuraavalla toteutuksella on mahdollista hyödyntää yhä enemmän oppimisanalytiikkaa ja oppia samalla itse uutta. Toivoisin löytäväni uusia keinoja etenkin opiskelijoiden motivointiin ja kannustamiseen (esimerkiksi automaattiviestit analytiikan pohjalta), yksilöllisempien tehtävien tarjoamiseen ja palautteen lisäämiseen.

 

Emma Roinila

toimii Satakunnan ammattikorkeakoulussa Palveluliiketoiminnan osaamisalueella lehtorina ja on ollut SAMKin APOA-osahankkeessa pilottiopettajana.

Oppimisanalytiikka – opettajan apu vai tuho?

Kenties otsikko on hieman raflaava mutta näin pilottiopettajan näkökulmasta katsottuna vastaus tuohon riippuu päivästä. Syksyllä 2019 ensimmäistä pilottiopintojaksoa suunnitellessani olin aivan innoissani Moodlen 3.0 kaikista mahdollisista lohkoista, aktiviteeteista ja kaavioista. Olin toki käyttänyt Moodlea jo vuosia ja luulin osaavani käyttää sitä monipuolisesti mutta käytön ohjauksessa totesin olevani aivan vasta-alkaja. Jo pelkän Asetukset-osion takaa löytyi aivan uusi ja ihmeellinen maailma, joka tarjosi mahdollisuuden päästä katsomaan kaikkea ennalta arvaamatonta. Tiedonhaluisena ihmisenä, en uteliaana 😉 kävin kurkistamassa mm. materiaalien avauksia ja tunsin suurta pettymystä, kun minun niin innostavana kokemani artikkeli oli jäänyt opiskelijoilta kokonaan avaamatta. Miten tämä saattoi olla mahdollista? En ilmeisesti ollut osannut motivoida opiskelijoita tarpeeksi artikkelin lukemiseen, enkä ollut korostanut riittävästi sen merkitystä oppimiselle. Tätä pitäisi siis kehittää – voisiko se onnistua paremmin tarkemmalla opintojakson rakenteen suunnittelulla vai mitä pitäisi tehdä? 

Vaikka Moodlen työkalujen käytön harjoittelu olikin mielenkiintoista, koin varsinaisen ahaa-elämyksen perehtyessäni Aaltosen (2018) julkaisemaan pro graduun opiskelija-analytiikasta verkko-oppimisympäristössä. Ymmärsin, että en voi rakentaa opintojaksoa, joka edesauttaisi opiskelijoiden oppimista, vain käyttämällä mahdollisimman paljon erilaisia työkaluja ja itsearvioivia testejä. Minun pitäisi suunnitella opintojakso mittaamaan oppimistavoitteisiin pääsyä oppimistulosten kautta. Opetussuunnitelmassa kirjoitettu opintojakson osaamiskuvaus tuli näin näkyväksi myös Moodlessa, mitä en koskaan aiemmin ollut ymmärtänyt tehdä. En voi sanoa, että työ olisi jotenkin helpottunut – päinvastoin. Aikaa ja vaivaa se vaati mutta tulos oli mielestäni huomattavasti parempi. Samoin opiskelijoiden palaute tuki omaa kokemustani. 

No miksi tuo otsake? Suunnitellessani toista pilotoitavaa opintojaksoa tänä syksynä, luulin osaavani jo suunnitella paremmin opintojakson, jolla pystyisin motivoimaan opiskelijoita oppimaan. Tarjoaisin heille monipuolisen materiaalipankin, joka saisi opiskelijat lukemaan, näkemään, kokemaan sekä käymään kriittistä keskustelua ja antamaan toisilleen vertaistukea. Näkisin eri menetelmiä käyttäen heidän mahdolliset haasteensa sekä pystyisin riittävän ajoissa tukemaan heitä opiskelussaan ja kannustamaan uuden oppimiseen. Näin opintojakson lähestyessä loppuaan voin todeta onnistuneeni joissakin tavoitteissani mutta valitettavan paljon näen edelleen itsessäni kehittämishaasteita. Aikaa opintojakson suunnitteluun ja toteutuksen tekemiseen olen käyttänyt runsaasti, eikä kaikki todellakaan ole mennyt “kuin Strömsössä”. Onko oppimisanalytiikkaa hyödyntävä opettaja siis “tuhon tiellä” loputtomassa aikapulassaan vai saako hän siitä omaan toimintaansa lisäarvoa? Minun kokemukseni kaikessa raadollisuudessaankin on, että oppimisanalytiikkaa tulee ilman muuta hyödyntää, jotta mm. pystyy kehittämään itseään oppimisen ohjaajana ja saa olla aktiivisemmin mukana opiskelijoiden oppimisprosessissa. Eikä tietenkään pidä unohtaa analytiikan tuottaman tiedon laajempaa merkitystä esim. opetussuunnitelmien ja koulutuspoliittisten strategioiden mietinnöissä. 

 

Aaltonen, M. 2018. Opiskelija-analytiikka verkko-oppimisympäristössä. Itä-Suomen yliopisto. 

Anu Elo

Kirjoittaja  toimii Satakunnan ammattikorkeakoulussa lehtorina Hyvinvointi ja terveys-osaamisalueella sekä pilottiopettajana SAMKin APOA-osahankkeessa.

Syksyn webinaarisarja jo ovella!

Syksyn 2020 webinaarisarja aloittaa vahvasti Opintojakson suunnittelu oppimisanalytiikan näkökulmasta webinaarilla Zoomissa keskiviikkona 23.9 kello 14:00. Sarjaa seurataan joka toinen viikko keskiviikko ja torstai aina 16.12 asti, jolloin se huipentuu päätösseminaariin. Mielenkiintoisia puheenvuoroja luvassa ja paikalle toivotaan mahdollisimman paljon väkeä.

Tapahtumakalenterista löydät myös tapahtumien päivämäärät ja kellonajat, sekä zoom linkin kun webinaari alkaa. Zoomiin liityttäessä toivotaan käytettävän oikeaa nimeä. Kaikki paikalle!

-VS

ITK lähestyy jälleen

Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa tullaan näillä näkymin järjestämään samassa tutussa paikassa Hämeenlinnan Aulangolla 30-vuotisjuhlien merkeissä 14.-16.4.2021. Laajan valikoiman joukosta löytyy esimerkiksi tekoälyyn, robotiikkaan ja 3D-tekniikkaan liittyviä presentaatioita. Luvassa on myös paljon hienoja postereita kuten meidän opetuspalvelujen posteri oppimisanalytiikasta.

ITK-webinaarit, ilmoittautuminen ja konferenssiohjelma ITK-päivien omalta sivustolta johon pääset tästä.

Katso myös blogin tapahtumakalenteri, josta löytyy kaikki APOA-aiheiset tapahtumat ja ajankohdat!

-VS

Hei kaikille

Liityin APOA-projektiin elokuun alussa. Analytiikka ja siitä saatujen tulosten avulla opiskelun parantaminen ei välttämättä ole minulle ennaltaan tuttua ainakaan näin virallisessa muodossa, mutta voin jo nyt sanoa olevani kiinnostunut. Luovuuden integrointi erilaisten arvojen analysointiin ja mahdollisten parannusten saavuttaminen tulevaisuudessa motivoivat ja tekevät tästä hyvin mielenkiintoista.

Poikkeuksellisista ajoista ja oransseista jo osalle tutuista metsurin visiireistä huolimatta toivotan kaikille hyvää syksyä!

-Ville Suominen