Yleinen

39 artikkelia

Täydellinen

Opintojaksototeutuksia työstetään vuodesta toiseen jatkuvasti kehittyvässä ympäristössä, jossa jokaisella on oma tyylinsä opettaa, joka näkyy oppimisympäristöjen toteutuksissa. Oppimisalustat tarjoavat paljon erilaisia vaihtoehtoja sisältöjen, rakenteiden ja asetusten osalta, ja kenelläkään ei ole täysin samanlaista opintojaksoa. Kysymykseksi muodostuukin, onko oppimisalustojen opintojaksoihin hyvä luoda jonkinlainen standardi, joka kuvaisi vähimmäisvaatimuksen edellä mainituille? Olisiko aiheellista vaatia esimerkiksi edistymisen seurannan käyttämistä toteutuksissa ja kuinka pitkälle tämän työkalun asetukset pitäisi hioa?

Vähän yli kymmenisen vuotta sitten oltiin vielä sellaisessa vaiheessa digitaalisten oppimisympäristöjen kanssa, että ei oletettu opintojaksototeutuksen rakentuvan tämän ympärille. Ammattikorkeakoulujen enemmän käytännönläheiset toteutukset pyörivät tuolloin pitkälti vielä paperisten läsnäololistojen ja tehtävämonisteiden varassa. Ei katseltu laitteilta samoja ohjeita, ehkä teknisemmillä aloilla jo käytettiin hakupalveluita ratkaisujen löytämiseen, mutta verraten tuota kymmenen vuotta sitten ollutta asetelmaa nykyhetkeen voisiko edessämme pian samankaltainen seuraava vaihe digitaalisten oppimisympäristöjen sisäistämisessä opetukseen? Kun olemme siirtyneet käyttämään varsin kovalla aikataululla käyttämään digitaalisia oppimisalustoja ja luomaan käytänteemme toiminnalle näissä olisi järkevää ajatella, että seuraava askel olisi tehokkuus ja optimointi. Tässä mielessä ajamalla tehostavien työkalujen käyttöä standardoinnin kautta saisimme kaikille toteutuksille seurannan toimimaan kautta oppilaitoksen, dataa kertyisi järjestelmällisesti jatkokäyttöä varten ja olisimme enemmän tietoisempia kaikesta järjestelmissä tapahtuvasta. Opetuksen näkökulmasta jokaisella opettajalla olisi vähintään samat työkalut käytettävissä toteutuksien tekemiseen ja ajan myötä näihin tulisi luonnollisempi ote. Pitkällä tähtäimellä vähennettäisiin koulutustarvetta yksinkertaisista, mutta toimivista vaadituista työkaluista oppimisalustalla.

Kun puhun seuraavasta askeleesta ja siitä, miten opintojaksoja pitäisi jatkossa rakentaa niillä työkaluilla mitä niin paljon oppimisalustat tarjoavat, puhun ns. täydellisestä opintojaksototeutuksesta. Täydellisestä niin, että toteutuksella olevat työkalut toimivat kaikki tarkoitetulla tavalla ja palvelevat sekä opettajaa että opiskelijaa mahdolliseen nähden optimaalisesti. Moodlemme kannalta toimiva opintojakso käyttäisi kaikkia seurannan toimintoja, toimisi oikein opiskelijan, että opettajan näkökulmasta sivun eri tasoilla ja olisi varustettu rinnakkaisiin opetuksen järjestelmiin nähden vastaavilla tiedoilla. Järjestelmäintegraatiot erikseen sitten. Utopiaa mutta myös mahdollista jos kaikki organisaation jäsenet toimivat tavoitteen saavuttamiseksi.

-Matias

ITK lähestyy, tutkimus etenee

Hämeenlinnassa vietetään taas vuosittaista ITK-päivää huhtikuun alussa ja tuonne meiltäkin on posteri tiedossa oppimisanalytiikasta. Aiheenamme on oppimisanalytiikka opiskelijan näkökulmasta ja erot eri korkeakoulumuotojen välillä asenteissa, odotuksissa ja etiikassa. Tarkoituksena on siis mitata hankkeemme opiskelijatyöpajojen teemojen ja näkökulmien pitävyyttä, luotettavuutta ja vaihtelevuutta eri asemassa, korkeakoulumuodoissa ja tilanteissa olevien opiskelijoiden välillä. Tätä varten keräämme keväällä anonyymejä tuloksia tutkimuskyselyihin yksinkertaisella satunnaisotannalla sekä Satakunnan ammattikorkeakoulussa, että kattavammin tutkimuskumppanimme cMOOC-verkko-opintojaksolla. Tuloksista esitämme posterin ensin ITK-päivillä, ja teemme vielä tutkimusjulkaisun myöhemmin keväällä.

Tähän asti meidän hankkeemme on keskittynyt pitkälti valmiuksien ja mahdollisuuksien kartoittamiseen korkeakoulutuksen oppimisanalytiikan käytölle ja työvälineemme ovat olleet pitkälti Gartnerin (2012) ensimmäisen tason kuvailevaa analytiikkaa. Koekäytetty siis mahdollisia dataa esittäviä työkaluja, joihin perustuen tehdään opetusta koskevia päätöksiä. Koska oppimisanalytiikan edistyneemmät tasot ovat pitkälti GDPR-asetuksen myötä hankalia soveltaa, siirrytään myöhemmin tänä vuonna tarkastelemaan vielä profiloinnin kannalta suopeaa toista, selittävää tasoa. Tästä lisää myöhemmin!

-Matias

Matomo ja LMS

Matomon käytettävyys on toistaiseksi saavuttanut loppunsa meidän osalta. Kun kesällä 2019 aloitimme Matomon integroinnin tuotannon Moodlemme kanssa, aloimme vastaanottaa dataa oppimisalustalta, mutta vain rajoitetussa määrin. Tätä selvitettiin nyt enemmän ja syyksi ilmaantui koko ajan uusiutuvat selainohjelmistot, jotka pystyvät estämään käyttäjän seurannan perustuen esimerkiksi DoNotTrack –asetukseen uudemmissa Firefox ja Chrome-selaimissa. Tämä DNT on http-protokollan ylätunnisteen asetus, joka lähettää verkkosivuille, analytiikkasovelluksille, mainosverkoille ja lisäosille estosignaalin aktiivisuuden seurannalle. Vaikka tämänkin toiminnon voidaan ottaa pois päältä, on selaimissa silti vielä muita yksityisyysasetuksia oletuksena päällä, jotka tunnistavat Matomon koodin aktivoinnin ja osaavat laittaa tämän automaattisesti estolle. Tämän vuoksi suurin osa seuratuista aktiviteeteista meille tulikin Moodlesta vain vanhentuneista selaimista ja Microsoftin omasta selaimesta. Tämän vuoksi Matomon tehokas käyttö Moodlessa on varsin epätodennäköistä toistaiseksi ja osana oppimisanalytiikan työkalulistaa voimme jättää sen tauolle.

 

EdgeDevMode
Kehittäjätilan konsolissa näkyy Matomon jälitin estettynä.

Taustatiedoiksi voimme todeta esimerkiksi, että Moodleen johtavan portaalimme läpi kulkee päivittäin keskimäärin 4000 uniikkia kävijää lähes 10000 käyntikerralla ja Matomo rekisteröi näistä vain minimaalisen murto-osan, 100 uniikkia kävijää ja vajaa 200 käyntikertaa. Vaikka Matomo näiden muutaman osalta toimikin erinomaisesti ja muodosti selvänkin polun heidän aktiviteeteista oppimisalustassamme emme me näin pienellä noin 2-2,5% katteella käyttäjistämme paljoa tee ja oppimisanalytiikan sovellutukset tällä asetelmalla ovat laajemmalla kuin yksittäisellä skaalalla mahdottomia. Mainittakoon myös, että koska Matomolla ei ole samoja päivitysintervalleja kuin selainsovelluksilla, tulevaisuudessa voi Matomo pudota pulkasta kehitystyössä ja tämän applikaatiot jatkossa häipyä tyystin oppilaitoskäytössä meidän muutenkin rajoitetuilla oikeuksilla datan käyttöön ja lainsäädäntöön liittyen, GDPR-asetuksesta puhumattakaan.

Tällä jatketaan!

-Matias

Julkaisut

Vuotta aloitellaan hyvin tarmokkaasti taas ja nyt viime vuoden julkaisut ovat kaikki saatu virallisesti ulos. APOA-projektin ensimmäinen hankejulkaisun, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimusfoorumin sekä ACE2019-konferenssin julkaisut ovat nyt saatavilla alla olevien linkkien kautta:

 

Kohti oppimista tukevaa oppimisanalytiikkaa ammattikorkeakouluissa (Hartikainen S., Koskinen M., Aksovaara S. (Eds.)., (2020). http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-547-0

Tutkimusfoorumi 2019: Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun uuden yhteisen toimintamallin satoa (Mikkola M. (Ed)., (2019). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121949076

ISSN: 2186-5892 The Asian Conference on Education 2019: Official Conference Proceedings: Insight on the Finnish Field of Learning Analytics – Applications and Ethics in Adaptive Education Models (Nevaranta M., Lempinen K., Kaila E.)., (2019). https://papers.iafor.org/submission53283/

 

Näillä mennään ja jatkossa on varmasti tulossa lisää! Tarkemmin APOA-projektin kuulumisia ja julkaisuja voi seurata osoitteesta https://apoa.tamk.fi.

-Matias

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2020

Vuosi 2019 oli APOA-hankkeelle hedelmällinen. Paljon asioita saatiin aikaan ja monia jäi vielä vaiheeseenkin, mutta hankettahan on vielä vuosi jäljellä.

Keväällä hankkeen puitteissa keskityttiin Moodleen ja sen ominaisuuksien kehittämiseen oppimisanalytiikan suuntaan. Lisäosia asennettiin ja saatiin sitä kautta Moodleen työvälineitä opettajille. Samaan aikaan pilottiopettajat aloittelivat työtään ottamalla näitä välineitä haltuun ja suunnittelemalla tulevia pilottitoteutuksiaan. Keväällä järjestettiin myös erilaisia tilaisuuksia, joissa oppimisanalytiikkaa esiteltiin opettajille eri tavoin: huhtikuussa oli SAMKin APOA:n järjestämä oma Oppimisanalytiikka-tilaisuus, jossa paikalla oli lähes 30 kiinnostunutta kuulijaa. Lisäksi kevään aikana järjestettiin Raumalla ja Huittisissa eri tiimeille koulutusta oppimisanalytiikan välineistä. Myös ensimmäisen luonnokset EXAMiin saatavasta analytiikasta suunniteltiin ja vietiin kehittäjille.

Kesän aikana toteutui ensimmäinen APOA-pilottiopintojakso, josta kerättiin ensimmäiset palautteet niin opiskelijoilta kuin opettajiltakin. Kesän aikana varmistui myös, että SAMKin APOA-hankkeesta hyväksyttiin kaksi konferenssiesitystä. Marraskuun alkuun Tokion ACE2019 konferenssiin ja SAMK-SeAMK-tutkimuspäiville Poriin. Lisäksi pyydettiin esitys Ammattikorkeakoulujen opintoasiainpäiville Poriin. Kesän aika oli siis aktiivista kirjoittamisen ja matkavalmistelujen aikaa, vaikka lomaakin ehdittiin pitämään.

Syksyllä pääasiallinen toiminta kohdistui pilottiopintojaksoihin sekä aiemmin mainittuihin esityksiin. Lisäksi EXAMin analytiikan suunnittelua jatkettiin EXAM-konsortion sisällä. EXAMia käyttäville opettajille kysely heidän tarvitsemastaan analytiikasta. Tämän kyselyn tulosten ja aiemman suunnittelun pohjalta saatiin jo ensimmäiset konkreettiset näkyvät osiot EXAMiin. EXAMin sisäiseen kehitysversioon saatiin näkyville Tentin yhteenveto -sivu, jolla on nähtävissä perustietoja tentistä, palautteen lukemisen status sekä esimerkiksi arvosanajakauma. Tenttin yhteenveto-sivu tullaan julkaisemaan kevään aikana EXAMin versiossa 5.2.

Nyt on aika rauhoittua joulun viettoon ja nauttia vuoden vaihtumisesta. Tuokoon uusi vuosi kaikille, mitä eniten toivotte.

Katja