Hyvää syksyn alkua!

Syyskuun ensimmäiset päivät on takana ja hankekin on päässyt uuteen syksyyn ja täyteen vauhtiin kesän jälkeen. Alkusyksyssä on ollut paljon toimintaa ja erilaisia hienoja juttuja, joita on päästy tekemään yhdessä opettajien kanssa.  Yksi hienoista asioista on se, että ensimmäinen pilottiopintojakso on kesän aikana pyörähtänyt läpi ja kokemuksia sekä kehittämisehdotuksia niin opiskelijoilta kuin opettajiltakin ollaan keräämässä.  Toinen hieno juttu on, että opettajat SAMKissa ovat todella aktivoituneet oppimisanalytiikan suhteen. Tämän syksyn aikana on yksittäisten opettajien kanssa mietitty, miten omalle opintojaksolle saisi oppimisanalytiikkaa sellaiseenpedagogisesti järkevään muotoon, että siitä on hyötyä sekä opettajalle että opiskelijiolle. Samalla on mietitty uusia työvälineitä Moodleen, jolla tätä prosessia saadaan näkyväksi, eli niitä oppimisen jalanjälkiä sinne sähköiseen ympäristöön syntymään. Tämä on melkein ollut isompi asia kuin itse työvälineet ja usein on tarvittu myös niitä Moodlessa jo olleita työvälineitä avuksi ja tueksi sekä niiden käyttöä on myös sovellettu.  Mielenkiintoinen alkusyksy siis hankkeen osalta.

Ensi viikolla esitellään ensimmäisiä hankkeen tuloksia SAMK-Seamk tutkimusfoorumissa, siitä sitten lisää seuraavalla kerralla.

Katja

Kesälomalla ei pitäisi tapahtua kovinkaan paljoa, vaikka työasioita sivusilmällä aina seuraakin.  Näinhän sitä aina ajattelee kun lomalle jää. Tänä kesänä kuitenkin saimme niin kivoja uutisia kahdesta tekemästämme esityksestä, että ne on pakko julkaista näin keskellä kesääkin.

Saimme läpi SeAMK/SAMK-tutkimusfoorumiin Porissa esityksen ja artikkelin otsikolla APOA vai apua – analytiikan mahdollisuudet ja uhkat.  Lisäksi Loka-marrakuun vaihteeseen The Asian Conference on Education 2019– konferenssiin Tokioon saimme sekä esityksen että artikkelin  julkaisuun otsikolla Insight on the Finnish field of Learning Analytics – Applications and Ethics in Adaptive Education Models.

Hankkeen puitteissa nyt sitten kehittämisen ohessa kirjoitamme ja tutkimme, kuten hankkeemme edellyttää (lomallakin, ihan vaan vähän 😉 )

Katja

Tämän kevään aikana on SAMKissa järjestetty muutamia oppimisanalytiikkaan liittyviä koulutuksia. Koulutusten perimmäisenä tarkoituksena on ollut jakaa ymmärrystä siitä, miksi oppimisanalytiikkaa kannattaisi käyttää ja miten. Myös käyttöönotetuista välineistä on kerrottu samalla.

Usein ajatellaan, että väline on itse tarkoitus. Oppimisanalytiikankaan kohdalla näin ei ole, vaan esimerkiksi Moodlen oppimisanalytiikkatyövälineet tuovat opettajalle ja opiskelijalle tietoa opintojaksolla edistymisestä siinä kohtaa kun sitä tarvitaan.  Milloin tietoa sitten tarvitaan? Opintojaksolla eteneminen tulee visuaalisesti näkyväksi esimerkiksi Suoritusten seuranta  – lohkon avulla. Opiskelijalle tieto opintojaksolla etenemisestä on tärkeää ja samalla tehtävien palautuksen unohtaminen vähenee. Visuaalinen seuranta tehdyistä oppimisteoista, eli tehtävistä, materiaalien lukemisesta, testeistä jne., motivoi myös opiskelijaa, koska konkreettisesti näkee oman etenemisensä opintojaksolla.  Opettaja on kuitenkin tärkeässä roolissa, jotta tämä on mahdollista. Opettajan on aktivoitava suoritusten seuranta opiskelijoille näkyville ja vielä halutut tehtävät ja muut aktiviteetit ko. suoritusten seurantaan.

Opettajalle oppimisanalytiikka luo mahdollisuuksia nähdä selvemmin, mitä opintojakson verkko-oppimisympäristössä tapahtuu. Onko viimeisestä opintojaksolle kirjautumisesta paljon aikaa? Onko opiskelijoilta useita tehtäviä jäänyt palauttamatta? Onko opintojakson materiaaleihin tutustuttu? Ovatko annetut tehtävät riittävän haastavia suhteessa keskenään tai onko niiden arviointi oikeassa suhteessa? Entä mihin aikaan opiskelijat yleensä käyvät opintojaksolla? Nämä kaikki tiedot ovat olleet opettajan saatavilla jo aiemminkin lokitietojen kautta, mutta nyt näitä tietoja on saatu visuaalisesti helpommin tulkittavaan muotoon. Samalla työvälineiden kautta on tullut myös helpompia tapoja lähestyä opiskelijaa esimerkiksi sähköpostiviestein.

Oppimisanalytiikka ei suoraan vähennä opettajan työtä, mutta voi säästää aikaa, jonka käytön voi kohdentaa jatkossa opiskelijoiden hyväksi. Esimerkiksi, jos opettaja havaitsee jo opintojakson alkupuolella, että osa opiskelijoista ei ole selvinnyt tehtävistään, voi heille kohdistaa tukitoimia, jotta he voivat edetä opintojaksolla. Oppimisanalytiikka ei ole automaatti, vaan sen käyttö on suunniteltava osana opintojakson oppimispolkua. Tällöin voidaan saada analytiikasta maksimaalinen hyöty sekä opiskelijoille että opettajille.

Katja

APOA-hankkeessa SAMKissa on haastateltu hankkeessa mukana olevia opettajia siitä, miten he käyttävät nyt oppimisanalytiikkaa opintojaksoillaan. Samalla pyrittiin selvittämään, mitä he tulevaisuudessa haluaisivat saada selville opintojaksostaan ja opiskelijoiden etenemisestä. Moneen haasteeseen esimerkiksi Moodlen sisällä pystytään vastaamaan, mutta kaikkea ei verkon tietokaan näe.

Oppimisprosessin suunnittelu on tärkeä osa oppimisanalytiikkaa. Oppimisprosessi olisi järjestettävä niin, että tarvittavia ”jalanjälkiä” opintojaksolla toimimisesta jää. Oppimisanalytiikan näkökulmasta ei ole toimivaa, että kurssin lopussa on yksi kokoava tehtävä, joka tehdään viimeisenä mahdollisena ajankohtana, vaan tekeminen olisi jaettava opintojakson ajalle pienempiin kokonaisuuksiin, joiden palautuksen yhteydessä opiskelijaa voidaan ohjata oikeaan suuntaan tai hänelle voidaan tarjota lisätukea opintojakson suorittamiseksi.  Oppimisprosessin jakamista pienempiin, vähitellen avautuviin osiin onkin yksi ratkaisu datan saamiseksi koko prosessin ajalta.

APOA-hankkeessa on mukana neljä opettajaa, yksi jokaiselta SAMKin osaamisalueelta. Opettajat haastateltiin APOA-hankkeessa yhdessä laaditun rungon pohjalta jota täydennettiin opintojakson tarkempia tietoja sisältävillä kysymyksillä. Kysymykset koskivat siis opintojaksoa, sen sisältöä sekä sen mahdollista nykyistä toteutusmallia. Lisäksi kysyttiin, mitä nykyistä enemmän opettajan pitäisi nähdä, että hän voisi parhaalla mahdollisella tavalla tukea opiskelijoiden etenemistä opintojaksollaan.

Lähtökohtaisesti mukana olevien opettajien opintojaksot ovat hyvin erilaisia jo suoritustavoiltaan: mukana on yksi kesätoteutuksena tehtävä opintojakso, jossa on verkkoluentoja, joita voi katsoa myöhemmin nauhoitteena, jos ei pääse paikalle. Toisessa päässä mukana on opintojakso, joka toteutuu lähes kokonaan luentoina ja harjoituksina. Opintojaksoissa on mukana niin ylemmän amk-tutkinnon kuin amk-tutkinnonkin opintojaksoja. Kuitenkin haastateltujen opettajien haasteet opintojakson etenemisen seurannassa ovat hyvin yhteneviä.

Jo ennen alkua olisi opettajan mielestä hyödyllistä tietää opiskelijoiden taitotaso opintojakson sisällön osalta. Lisäksi opiskelijoita, joilla on lähtötasossa puutteita, voitaisiin seurata opintojaksolla tarkemmin ja tarvittaessa kohdentaa heille lisää tukea. Eniten ohjaustyön tueksi toivottiin yhdellä silmäyksellä nähtävää koostetta siitä, miten opiskelijat ovat palauttaneet tai suorittaneet hyväksytysti tehtyjä harjoitustehtäviä tai avanneet kurssilla olevia materiaaleja. Myös palautetta opintojaksosta jo sen ollessa käynnissä toivottiin. Erilaisia seurantatyökaluja toivottiin opintojaksolla käytetyn opiskeluajan näkemiseen.  Ajastetun ohjauksen mahdollisuutta esimerkiksi keskustelualueiden kautta pidettiin myös erittäin tarpeellisena. Keskusteluissa nousi esille myös lähituntien aikainen aktiivisuuden ja erilaisten opiskelijalähtöisten syötteiden seuranta: olisiko sekin mahdollista toteuttaa sähköisin välinein? Esimerkiksi kysymykseen mikä viime viikolla jäi epäselväksi, olisi hyvä saada vastaus jo ennen luentoa, jotta esimerkiksi niiden asioiden läpikäyntiin voitaisiin varata lisää aikaa.

Varsinaista oppimisanalytiikkadataa opettajamme eivät olleet aiemmin keränneet, mutta osalla oli jo käytössä suoritusten seuranta opintojaksolla tai suoritusten kautta oli jo katsottu aiemmin miten opiskelijat opintojaksoilla etenevät. Uusia mahdollisuuksia analytiikan käyttöön on etsitty syksyn pilottiopintojaksototeutuksia varten. Kevään aikana yhteistyötä jatketaan näiden opintojaksojen suunnittelun parissa.  Toiset toteutukset opintojaksoista ehditään tehdä vielä kesällä ja syksyllä 2020 ja niiden jälkeen pilottiopettajilla pitäisi olla jo enemmän tuntumaa oppimisanalytiikan hyödyistä näillä opintojaksoilla.

Katja

APOA-hanke on startannut vauhdilla vuoden 2019 alusta. Hankkeen yhteistyöosuus muiden ammattikorkeakoulujen kanssa aloitettiin elokuussa 2018. Syksyn aikana pidettiin muutama hankkeen yhteisä tapaamisia, joissa suunniteltiin mm. hankkeen tiedotusta, tutkimuslupia sekä käytännön järjestelyjä.  Myös tilannekartoitukset aloitettiin opettajien, järjestelmien ylläpitäjien  haastatteluilla. Tätä työtä tullaan jatkamaan vielä kevään aikana haastattelemalla muutamaa opettajatutoria ja muutamaa opettajaa, ehkä jopa järjestämällä opettajille työpajoja, joissa asioista puhutaan.

Hankkeen varsinainen työskentely alkoi vuoden 2019 alusta, kun hankkeen organisointi oli saatu tilanteeseen, jossa työskentely on mahdollista.  Hankkeeseen on kiinnitetty opettaja jokaiselta osaamisalueelta ja helmikuun alusta hankkeeseen on palkattu myös projektityöntekijä kolmeksi kuukaudeksi.   Hankkeessa mukana olevat opettajat ovat: Anu, Elo (HYVO), Pekka Huhtala (TECH), Minna Iitti (LOME) ja Heini Korvenkangas (PATA). Projektityöntekijänä toimii Matias Nevaranta. Projektin etenemisestä tiedotetaan täällä blogissa koko hankkeen ajan, eli seuraathan  kirjoittelua.

Katja