APOA-hankkeessa SAMKissa on haastateltu hankkeessa mukana olevia opettajia siitä, miten he käyttävät nyt oppimisanalytiikkaa opintojaksoillaan. Samalla pyrittiin selvittämään, mitä he tulevaisuudessa haluaisivat saada selville opintojaksostaan ja opiskelijoiden etenemisestä. Moneen haasteeseen esimerkiksi Moodlen sisällä pystytään vastaamaan, mutta kaikkea ei verkon tietokaan näe.
Oppimisprosessin suunnittelu on tärkeä osa oppimisanalytiikkaa. Oppimisprosessi olisi järjestettävä niin, että tarvittavia ”jalanjälkiä” opintojaksolla toimimisesta jää. Oppimisanalytiikan näkökulmasta ei ole toimivaa, että kurssin lopussa on yksi kokoava tehtävä, joka tehdään viimeisenä mahdollisena ajankohtana, vaan tekeminen olisi jaettava opintojakson ajalle pienempiin kokonaisuuksiin, joiden palautuksen yhteydessä opiskelijaa voidaan ohjata oikeaan suuntaan tai hänelle voidaan tarjota lisätukea opintojakson suorittamiseksi. Oppimisprosessin jakamista pienempiin, vähitellen avautuviin osiin onkin yksi ratkaisu datan saamiseksi koko prosessin ajalta.
APOA-hankkeessa on mukana neljä opettajaa, yksi jokaiselta SAMKin osaamisalueelta. Opettajat haastateltiin APOA-hankkeessa yhdessä laaditun rungon pohjalta jota täydennettiin opintojakson tarkempia tietoja sisältävillä kysymyksillä. Kysymykset koskivat siis opintojaksoa, sen sisältöä sekä sen mahdollista nykyistä toteutusmallia. Lisäksi kysyttiin, mitä nykyistä enemmän opettajan pitäisi nähdä, että hän voisi parhaalla mahdollisella tavalla tukea opiskelijoiden etenemistä opintojaksollaan.
Lähtökohtaisesti mukana olevien opettajien opintojaksot ovat hyvin erilaisia jo suoritustavoiltaan: mukana on yksi kesätoteutuksena tehtävä opintojakso, jossa on verkkoluentoja, joita voi katsoa myöhemmin nauhoitteena, jos ei pääse paikalle. Toisessa päässä mukana on opintojakso, joka toteutuu lähes kokonaan luentoina ja harjoituksina. Opintojaksoissa on mukana niin ylemmän amk-tutkinnon kuin amk-tutkinnonkin opintojaksoja. Kuitenkin haastateltujen opettajien haasteet opintojakson etenemisen seurannassa ovat hyvin yhteneviä.
Jo ennen alkua olisi opettajan mielestä hyödyllistä tietää opiskelijoiden taitotaso opintojakson sisällön osalta. Lisäksi opiskelijoita, joilla on lähtötasossa puutteita, voitaisiin seurata opintojaksolla tarkemmin ja tarvittaessa kohdentaa heille lisää tukea. Eniten ohjaustyön tueksi toivottiin yhdellä silmäyksellä nähtävää koostetta siitä, miten opiskelijat ovat palauttaneet tai suorittaneet hyväksytysti tehtyjä harjoitustehtäviä tai avanneet kurssilla olevia materiaaleja. Myös palautetta opintojaksosta jo sen ollessa käynnissä toivottiin. Erilaisia seurantatyökaluja toivottiin opintojaksolla käytetyn opiskeluajan näkemiseen. Ajastetun ohjauksen mahdollisuutta esimerkiksi keskustelualueiden kautta pidettiin myös erittäin tarpeellisena. Keskusteluissa nousi esille myös lähituntien aikainen aktiivisuuden ja erilaisten opiskelijalähtöisten syötteiden seuranta: olisiko sekin mahdollista toteuttaa sähköisin välinein? Esimerkiksi kysymykseen mikä viime viikolla jäi epäselväksi, olisi hyvä saada vastaus jo ennen luentoa, jotta esimerkiksi niiden asioiden läpikäyntiin voitaisiin varata lisää aikaa.
Varsinaista oppimisanalytiikkadataa opettajamme eivät olleet aiemmin keränneet, mutta osalla oli jo käytössä suoritusten seuranta opintojaksolla tai suoritusten kautta oli jo katsottu aiemmin miten opiskelijat opintojaksoilla etenevät. Uusia mahdollisuuksia analytiikan käyttöön on etsitty syksyn pilottiopintojaksototeutuksia varten. Kevään aikana yhteistyötä jatketaan näiden opintojaksojen suunnittelun parissa. Toiset toteutukset opintojaksoista ehditään tehdä vielä kesällä ja syksyllä 2020 ja niiden jälkeen pilottiopettajilla pitäisi olla jo enemmän tuntumaa oppimisanalytiikan hyödyistä näillä opintojaksoilla.
Katja
