SAMKin APOA-hankkeen alustavia tuloksia esiteltiin viime viikolla Tokiossa ACE2019-konferenssissa SAMKin voimin. Esitys otsikolla ‘Insight on the Finnish Field of Learning Analytics – Applications and Ethics in Adaptive Education Models‘ herätti konferenssissa kiinnostusta täyden esitystilan verran. Kysymyksiä myös esityksen jälkeen sekä yleensäkin verkko-opetuksesta että oppimisanalytiikkaa kohtaan oli mukavasti. Muutoin oppimisanalytiikka ei näkynyt konferenssissa kovinkaan paljoa.

ACE2019 on IAFORin järjestämä kansainvälinen konferenssi, joka keskittyy opetuksen ja oppimiseen. Teemana oli ” Independence & Interdependence” ja mukana oli tänä vuonna noin 600 osallistujaa eri puolilta maailmaa, eniten kuitenkin Aasiasta, mutta myös muutamia eurooppalaisia esityksiä oli mukana.  Suomesta SAMKilaisten lisäksi mukana oli OAMKilaisia.

Konferenssi oli kokonaisuudessaan mielenkiintoinen alusta loppuun saakka. Keynote-puheenvuoroissa oli asiaa niin robotiikasta kuin verkko-opetuksen edistämisestäkin. Tärkein ja painavin asia kuitenkin tuotiin esille heti ensimmäisessä tervetuliaispuheessa: tutustukaa toisiinne, se vähentää ristiriitoja ja vääriä oletuksia eri kulttuureista tulevista henkilöstä. Tätä koetimme konferenssin ajan noudattaa.

SAMKin APOA-projektilaiset ACE2019-kokouksessa Tokiossa.

Hyvää syksyn alkua!

Syyskuun ensimmäiset päivät on takana ja hankekin on päässyt uuteen syksyyn ja täyteen vauhtiin kesän jälkeen. Alkusyksyssä on ollut paljon toimintaa ja erilaisia hienoja juttuja, joita on päästy tekemään yhdessä opettajien kanssa.  Yksi hienoista asioista on se, että ensimmäinen pilottiopintojakso on kesän aikana pyörähtänyt läpi ja kokemuksia sekä kehittämisehdotuksia niin opiskelijoilta kuin opettajiltakin ollaan keräämässä.  Toinen hieno juttu on, että opettajat SAMKissa ovat todella aktivoituneet oppimisanalytiikan suhteen. Tämän syksyn aikana on yksittäisten opettajien kanssa mietitty, miten omalle opintojaksolle saisi oppimisanalytiikkaa sellaiseenpedagogisesti järkevään muotoon, että siitä on hyötyä sekä opettajalle että opiskelijiolle. Samalla on mietitty uusia työvälineitä Moodleen, jolla tätä prosessia saadaan näkyväksi, eli niitä oppimisen jalanjälkiä sinne sähköiseen ympäristöön syntymään. Tämä on melkein ollut isompi asia kuin itse työvälineet ja usein on tarvittu myös niitä Moodlessa jo olleita työvälineitä avuksi ja tueksi sekä niiden käyttöä on myös sovellettu.  Mielenkiintoinen alkusyksy siis hankkeen osalta.

Ensi viikolla esitellään ensimmäisiä hankkeen tuloksia SAMK-Seamk tutkimusfoorumissa, siitä sitten lisää seuraavalla kerralla.

Katja

Kesälomalla ei pitäisi tapahtua kovinkaan paljoa, vaikka työasioita sivusilmällä aina seuraakin.  Näinhän sitä aina ajattelee kun lomalle jää. Tänä kesänä kuitenkin saimme niin kivoja uutisia kahdesta tekemästämme esityksestä, että ne on pakko julkaista näin keskellä kesääkin.

Saimme läpi SeAMK/SAMK-tutkimusfoorumiin Porissa esityksen ja artikkelin otsikolla APOA vai apua – analytiikan mahdollisuudet ja uhkat.  Lisäksi Loka-marrakuun vaihteeseen The Asian Conference on Education 2019– konferenssiin Tokioon saimme sekä esityksen että artikkelin  julkaisuun otsikolla Insight on the Finnish field of Learning Analytics – Applications and Ethics in Adaptive Education Models.

Hankkeen puitteissa nyt sitten kehittämisen ohessa kirjoitamme ja tutkimme, kuten hankkeemme edellyttää (lomallakin, ihan vaan vähän 😉 )

Katja

Tämän kevään aikana on SAMKissa järjestetty muutamia oppimisanalytiikkaan liittyviä koulutuksia. Koulutusten perimmäisenä tarkoituksena on ollut jakaa ymmärrystä siitä, miksi oppimisanalytiikkaa kannattaisi käyttää ja miten. Myös käyttöönotetuista välineistä on kerrottu samalla.

Usein ajatellaan, että väline on itse tarkoitus. Oppimisanalytiikankaan kohdalla näin ei ole, vaan esimerkiksi Moodlen oppimisanalytiikkatyövälineet tuovat opettajalle ja opiskelijalle tietoa opintojaksolla edistymisestä siinä kohtaa kun sitä tarvitaan.  Milloin tietoa sitten tarvitaan? Opintojaksolla eteneminen tulee visuaalisesti näkyväksi esimerkiksi Suoritusten seuranta  – lohkon avulla. Opiskelijalle tieto opintojaksolla etenemisestä on tärkeää ja samalla tehtävien palautuksen unohtaminen vähenee. Visuaalinen seuranta tehdyistä oppimisteoista, eli tehtävistä, materiaalien lukemisesta, testeistä jne., motivoi myös opiskelijaa, koska konkreettisesti näkee oman etenemisensä opintojaksolla.  Opettaja on kuitenkin tärkeässä roolissa, jotta tämä on mahdollista. Opettajan on aktivoitava suoritusten seuranta opiskelijoille näkyville ja vielä halutut tehtävät ja muut aktiviteetit ko. suoritusten seurantaan.

Opettajalle oppimisanalytiikka luo mahdollisuuksia nähdä selvemmin, mitä opintojakson verkko-oppimisympäristössä tapahtuu. Onko viimeisestä opintojaksolle kirjautumisesta paljon aikaa? Onko opiskelijoilta useita tehtäviä jäänyt palauttamatta? Onko opintojakson materiaaleihin tutustuttu? Ovatko annetut tehtävät riittävän haastavia suhteessa keskenään tai onko niiden arviointi oikeassa suhteessa? Entä mihin aikaan opiskelijat yleensä käyvät opintojaksolla? Nämä kaikki tiedot ovat olleet opettajan saatavilla jo aiemminkin lokitietojen kautta, mutta nyt näitä tietoja on saatu visuaalisesti helpommin tulkittavaan muotoon. Samalla työvälineiden kautta on tullut myös helpompia tapoja lähestyä opiskelijaa esimerkiksi sähköpostiviestein.

Oppimisanalytiikka ei suoraan vähennä opettajan työtä, mutta voi säästää aikaa, jonka käytön voi kohdentaa jatkossa opiskelijoiden hyväksi. Esimerkiksi, jos opettaja havaitsee jo opintojakson alkupuolella, että osa opiskelijoista ei ole selvinnyt tehtävistään, voi heille kohdistaa tukitoimia, jotta he voivat edetä opintojaksolla. Oppimisanalytiikka ei ole automaatti, vaan sen käyttö on suunniteltava osana opintojakson oppimispolkua. Tällöin voidaan saada analytiikasta maksimaalinen hyöty sekä opiskelijoille että opettajille.

Katja