Päivittäiset arkistot: 17.3.2020

1 artikkeli

Tutkimustyöstä

Oleellista tutkimusta kuin tutkimusta tehdessä on oikeiden menetelmien käyttäminen. Nyt muutamat tutkimukset hankkeen nimissä tehneenä olenkin paljon törmännyt kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien ja -strategioiden laadullisiin kriteereihin. Mikä siis tekee tutkimuksesta hyvän? Ei voida pelkästään ajatella, että selvitetään jotain aihetta ilman kattavaa perustietoa tästä, heitetään gallup vastattavaksi vartin rustauksella tai muuta perätöntä. Kun tutkimuksen aihe on tiedossa ja tullut tutuksi, voidaan tämän ympärille muodostaa tutkimusongelmia, joilla lähtökohtaisesti ratkotaan jotain aiheessa todettua tiedonpuutetta tai toiminnallisuuden vajetta. Halutaan lisää tietoa aiheesta, tehdään siis selvitys tutkimuksen nimissä. Halutaan selvittää aiheen sovellutuksia, tehdään siis käytännön tutkimusasetelmia. Tutkimuksessahan kuitenkin tutkimusongelmiin vastaaminen pitää aloittaa kysymällä, miten.

Nykyisessä tutkimuksessamme keskitymme pitkälti selvittämään oppimisanalytiikan sovellutuksen reunaehtoja ja tätä varten tarvitsemme paljon dataa ja taustatietoja. Ja koska aiheemme käsittelee paljon oppimisanalytiikan pedagogista puolta, täytyy projektissa kerryttää paljon opetuksellisesti relevanttia käyttäjäkokemusdataa. Esimerkiksi 2019 tutkimusjulkaisumme ympärillä teimme kattavia kyselyitä sekä hankepilottiemme osallistujaopiskelijoille, -opettajille että hankkeeseen kuulumattomille osapuolille saadaksemme aikaan mahdollisimman suuren datapotin, jota käsitellä satunnaisotannallisena joukkona opetusympäristöä edustavista yksilöistä.

Kyselyä tehdessä pitää tietenkin miettiä mitä kysyä ja miten, jotta saadaan oikeanlaista dataa tuotettua. Kysymysten pitää olla yksiselitteisiä eikä ne saa ohjailla vastaajaa. Vastausvaihtoehtona jokin ennalta määritetty asteikko on hyvä, sillä tällöin jokaisella vastaajalla on selkeästi mitattava vastaus ja sama ajatus vastausskaalasta. Kun kysymyksinä on näitä ns. monivalintoja voidaan myös teettää useampia kysymyksiä vastaajalla, sillä näihin on yleensä matalampi kynnys vastata. Kysymyksessä on hyvä myös olla valintaa EOS (en osaa sanoa) vastaava vaihtoehto, sillä vastaajan pakottaminen vastaukseen ei koskaan toimi hyvän tutkimusdatan puolesta. Esimerkiksi Likertin asteikko on hyvä esimerkki.

Tutkimustuloksia ja ITK-päiviä kohti (syksyllä, sillä koronan vuoksi peruuntunut keväältä!)!

-Matias